MÄ EN MUISTA IHAN TARKKAAN SITÄ AIKAA, KU MÄ OON YRITTÄNY PYYHKII SEN MIELESTÄ : isien kokemuksia lapsen huostaanotosta
Lyytikäinen, Maria; Käkönen, Heidi (2012)
Lyytikäinen, Maria
Käkönen, Heidi
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205025730
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205025730
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Käkönen, Heidi & Lyytikäinen, Maria. Mä en muista ihan tarkkaan sitä aikaa, ku mä oon yrittäny pyyhkii sen mielestä -Isien kokemuksia lapsen huostaanotosta.
Diak Etelä, Helsinki, kevät 2012, 70 s., 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan kelpoisuus ja sosionomi (AMK)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda esille huostaanotettujen lasten isien kokemuksia isyydestä, lapsen huostaanotosta ja siihen liittyvästä tuen tarpeesta. Tavoite oli myös tuoda esille niitä isien ajatuksia ja tunteita, joita lapsen huostaanotto sai isissä aikaan. Opinnäytetyössä kartoitettiin lisäksi isien kiinnostusta vertaistukiryhmätoimintaa kohtaan. Tämä oli keskeisin tavoite työelämäyhteistyökumppanillemme Suomen kasvatus- ja perheneuvontaliiton Voikukkia-verkostohankkeelle.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin isyyttä, isyyden käsitteitä sekä isäksi kasvamista, lastensuojelun huostaanottoprosessia, siihen johtavia perhetilanteita sekä vanhemman tukemista huostaanoton aikana.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jota ohjasivat tutkimuskysymykset isyyden merkityksestä, huostaanottoon liittyvistä kokemuksista sekä huostaanottoon liittyvästä tuesta. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja analysoitiin sisällönanalyysin menetelmällä. Haastateltavia isiä oli neljä, joihin saatiin yhteys Voikukkia-verkostohankkeen kautta. Haastattelut toteutettiin vuoden 2011 aikana.
Tutkimustuloksista ilmeni isyyden suuri merkitys isille, siitäkin huolimatta, että lapsi on huostaanotettu. Lapsi oli tärkeässä roolissa isän elämässä jopa niin, että isä määritti lapsen elämänsä ainoaksi sisällöksi. Kaikki isät kokivat huostaanoton pysäyttävänä ja hämmentävänä kokemuksena. Tästä huolimatta huostaanotto kyettiin näkemään tarpeellisena ja hyvänä lapselle. Lapsen huostaanotto oli kokemus, johon kaivattiin tukea. Vahva kokemus isillä oli, että tukea ei tarjottu, vaan sen joutui etsimään itse. Eniten saatiin apua läheisiltä sekä itse hankituista tukipalveluista.
Asiasanat: isyys, huostaanotto, vanhemmuus, tukeminen, vertaistuki, kokemukset
Käkönen, Heidi & Lyytikäinen, Maria. Mä en muista ihan tarkkaan sitä aikaa, ku mä oon yrittäny pyyhkii sen mielestä -Isien kokemuksia lapsen huostaanotosta.
Diak Etelä, Helsinki, kevät 2012, 70 s., 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan kelpoisuus ja sosionomi (AMK)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda esille huostaanotettujen lasten isien kokemuksia isyydestä, lapsen huostaanotosta ja siihen liittyvästä tuen tarpeesta. Tavoite oli myös tuoda esille niitä isien ajatuksia ja tunteita, joita lapsen huostaanotto sai isissä aikaan. Opinnäytetyössä kartoitettiin lisäksi isien kiinnostusta vertaistukiryhmätoimintaa kohtaan. Tämä oli keskeisin tavoite työelämäyhteistyökumppanillemme Suomen kasvatus- ja perheneuvontaliiton Voikukkia-verkostohankkeelle.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin isyyttä, isyyden käsitteitä sekä isäksi kasvamista, lastensuojelun huostaanottoprosessia, siihen johtavia perhetilanteita sekä vanhemman tukemista huostaanoton aikana.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jota ohjasivat tutkimuskysymykset isyyden merkityksestä, huostaanottoon liittyvistä kokemuksista sekä huostaanottoon liittyvästä tuesta. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja analysoitiin sisällönanalyysin menetelmällä. Haastateltavia isiä oli neljä, joihin saatiin yhteys Voikukkia-verkostohankkeen kautta. Haastattelut toteutettiin vuoden 2011 aikana.
Tutkimustuloksista ilmeni isyyden suuri merkitys isille, siitäkin huolimatta, että lapsi on huostaanotettu. Lapsi oli tärkeässä roolissa isän elämässä jopa niin, että isä määritti lapsen elämänsä ainoaksi sisällöksi. Kaikki isät kokivat huostaanoton pysäyttävänä ja hämmentävänä kokemuksena. Tästä huolimatta huostaanotto kyettiin näkemään tarpeellisena ja hyvänä lapselle. Lapsen huostaanotto oli kokemus, johon kaivattiin tukea. Vahva kokemus isillä oli, että tukea ei tarjottu, vaan sen joutui etsimään itse. Eniten saatiin apua läheisiltä sekä itse hankituista tukipalveluista.
Asiasanat: isyys, huostaanotto, vanhemmuus, tukeminen, vertaistuki, kokemukset