Ortopedisen lapsitraumapotilaan kotiuttamisen minimikriteerit
Suopajärvi, Kristiina (2012)
Suopajärvi, Kristiina
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204204735
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204204735
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Suopajärvi, Kristiina. Ortopedisen lapsitraumapotilaan kotiuttamisen minimikriteerit. Diak Etelä, Helsinki, kevät 2012, s.43, 3 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK).
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä kotiuttamisen minimikriteeristö Lastenklinikan osastolle K8. Minimikriteeristö tehtiin tutkimustiedon ja osaston nykyisten käytäntöjen pohjalta ja se tuli hoitohenkilökunnan työvälineeksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli Lastenklinikan osaston K8 kotiuttamiskäytäntöjen ja potilaanohjauksen kehittäminen. Minimikriteeristön tavoitteena oli yhtenäistää kotiuttamista ja siten parantaa myös hoitotyön laatua ja potilastyytyväisyyttä.
Opinnäytetyö oli kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa haettiin systemaattisesti tietoa ortopedisen lapsitraumapotilaan kotiuttamisesta. Toisessa vaiheessa tehtiin minimikriteeristö saatujen tutkimustulosten ja osaston nykyisten kotiuttamiskäytäntöjen pohjalta. Minimikriteeristöstä tehtiin hoitohenkilökunnan käyttöön kirjallinen tuotos, jonka tarkoituksena on tukea hyvän kotiuttamisen toteutumista.
Opinnäytetyön menetelmänä oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Katsauksen tarkoituksena oli selvittää potilaan ja vanhempien näkökulmasta, mitä ohjausta he tarvitsevat sairaalasta kotiuttamisessa ja millainen on hyvä kotiuttaminen. Alkuperäistutkimusten haussa käytettiin elektronisia hoitotieteellisiä tietokantoja Medic, EBSCO (Cinahl) ja PubMed. Hakusanoina käytettiin sanoja ”patient discharge” ja ”information needs”. Sisäänottokriteereitä tutkimuksille oli 2000-luvulla julkaistut, länsimaalaiset, suomen-, ruotsin- ja englanninkieliset sekä lasten hoitotyöhön kohdistuvat tutkimukset. Laatukriteereiksi määriteltiin tieteelliset tutkimukset sekä tieteellisissä lehdissä julkaistut tutkimusartikkelit. Huomiota kiinnitettiin myös tutkimuksissa käytettyihin tutkimusmenetelmiin. Opinnäytetyöhön valittiin seitsemän artikkelia. Kaikki artikkelit ovat englanninkielisiä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan lapsipotilas ja tämän vanhemmat tarvitsevat kotiuttamisessa tietoa sairaudesta ja toimenpiteestä, lääkehoidosta, haavanhoidosta, mahdollisista komplikaatioista, liikerajoituksista sekä kotiuttamisen jälkeisestä jatkohoidosta. Minimikriteeristö koottiin näiden tiedontarpeiden ja osaston hyväksi havaittujen kotiuttamiskäytäntöjen pohjalta. Minimikriteeristöä arvioivat kokeneet sairaanhoitajat. Kirjallisuuskatsauksen mukaan hyvä potilaan ohjaus on potilaan ja vanhempien näkökulmasta suullista, kirjallista ja toiminnallista, kielellisesti ymmärrettävää ja yksilölliset erot huomioivaa. Ohjauksen tulee olla oikea-aikaista, kiireetöntä ja johdonmukaista. Vanhemmat pitävät tärkeänä hoitajan kykyä rohkaista, kuunnella ja havainnoida heidän tarpeitaan sekä tyynnytellä ja välittää.
Asiasanat: potilaat, lapset, kotiutus, ortopedia, kirurgia, potilasohjeet
Suopajärvi, Kristiina. Ortopedisen lapsitraumapotilaan kotiuttamisen minimikriteerit. Diak Etelä, Helsinki, kevät 2012, s.43, 3 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK).
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä kotiuttamisen minimikriteeristö Lastenklinikan osastolle K8. Minimikriteeristö tehtiin tutkimustiedon ja osaston nykyisten käytäntöjen pohjalta ja se tuli hoitohenkilökunnan työvälineeksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli Lastenklinikan osaston K8 kotiuttamiskäytäntöjen ja potilaanohjauksen kehittäminen. Minimikriteeristön tavoitteena oli yhtenäistää kotiuttamista ja siten parantaa myös hoitotyön laatua ja potilastyytyväisyyttä.
Opinnäytetyö oli kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa haettiin systemaattisesti tietoa ortopedisen lapsitraumapotilaan kotiuttamisesta. Toisessa vaiheessa tehtiin minimikriteeristö saatujen tutkimustulosten ja osaston nykyisten kotiuttamiskäytäntöjen pohjalta. Minimikriteeristöstä tehtiin hoitohenkilökunnan käyttöön kirjallinen tuotos, jonka tarkoituksena on tukea hyvän kotiuttamisen toteutumista.
Opinnäytetyön menetelmänä oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Katsauksen tarkoituksena oli selvittää potilaan ja vanhempien näkökulmasta, mitä ohjausta he tarvitsevat sairaalasta kotiuttamisessa ja millainen on hyvä kotiuttaminen. Alkuperäistutkimusten haussa käytettiin elektronisia hoitotieteellisiä tietokantoja Medic, EBSCO (Cinahl) ja PubMed. Hakusanoina käytettiin sanoja ”patient discharge” ja ”information needs”. Sisäänottokriteereitä tutkimuksille oli 2000-luvulla julkaistut, länsimaalaiset, suomen-, ruotsin- ja englanninkieliset sekä lasten hoitotyöhön kohdistuvat tutkimukset. Laatukriteereiksi määriteltiin tieteelliset tutkimukset sekä tieteellisissä lehdissä julkaistut tutkimusartikkelit. Huomiota kiinnitettiin myös tutkimuksissa käytettyihin tutkimusmenetelmiin. Opinnäytetyöhön valittiin seitsemän artikkelia. Kaikki artikkelit ovat englanninkielisiä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan lapsipotilas ja tämän vanhemmat tarvitsevat kotiuttamisessa tietoa sairaudesta ja toimenpiteestä, lääkehoidosta, haavanhoidosta, mahdollisista komplikaatioista, liikerajoituksista sekä kotiuttamisen jälkeisestä jatkohoidosta. Minimikriteeristö koottiin näiden tiedontarpeiden ja osaston hyväksi havaittujen kotiuttamiskäytäntöjen pohjalta. Minimikriteeristöä arvioivat kokeneet sairaanhoitajat. Kirjallisuuskatsauksen mukaan hyvä potilaan ohjaus on potilaan ja vanhempien näkökulmasta suullista, kirjallista ja toiminnallista, kielellisesti ymmärrettävää ja yksilölliset erot huomioivaa. Ohjauksen tulee olla oikea-aikaista, kiireetöntä ja johdonmukaista. Vanhemmat pitävät tärkeänä hoitajan kykyä rohkaista, kuunnella ja havainnoida heidän tarpeitaan sekä tyynnytellä ja välittää.
Asiasanat: potilaat, lapset, kotiutus, ortopedia, kirurgia, potilasohjeet