ELÄMÄN KÄÄNNEKOHTA : Kertomuksia työpajanuorten selviytymisestä

Abstract

TIIVISTELMÄ

Ojanen, Anna Mari. Elämän käännekohta. Kertomuksia työpajanuorten selviytymisestä. Pieksämäki, syksy 2009. 87 s. Diakonia- ammattikorkeakoulu. Diak Itä Pieksämäki. Sosiaalialan ylempi koulutusoh-jelma, Päihteet ja syrjäytyminen suuntautumisvaihtoehto, Sosionomi (YAMK)

Tutkimuksen tarkoitus oli tutkia Työllistämisyhdistys Etappi ry:n työpajanuorten selviytymiseen johtaneita syitä. Tavoitteena oli löytää nuorten selviytymistarinoiden merkityksellisiä käännekohtia. Tutkimuksen lähtökohtana oli nuoren itsensä kokema elämäntilanteen positiivinen muutos. Tutkimus liittyi erityisesti tutkijan oman, mutta myös koko työyhteisön työn sisällölliseen kehittämiseen. Tutkimustuloksia on tarkoitus jakaa yhteistyötahojen käyttöön sekä kirjallisena että luennoimalla.

Opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa Etapin pajajakson jo päättänyttä nuorta. Haastattelut toteutettiin narratiivisella menetelmällä. Tutkimuksen tietoteoriapohjan muodosti konstruktivismi. Aineisto analysoitiin narratiivisella sisällönanalyysilla. Tärkeintä oli löytää nuorten selviytymiselle antamia merkityksiä ja selvittää työpajajakson osuus nuoren selviytymistarinassa.

Päätuloksina esille tulivat osallisuuden, vertaistuen ja läheisten merkitys selviytymisessä. Vanhemmaksi tuleminen, pohjalla käymisen kokemus ja kyllästyminen entiseen elämään olivat merkittäviä käännekohtia nuoren elämässä. Työpaja-aikaa muisteltiin pääosin myönteisenä vaiheena ja vahvana tukena positiiviselle muutokselle tuoden säännöllisyyttä ja rutiineja nuorten elämään. Työpajajakson positiivisen merkityksen nuoret ymmärsivät usein vasta työpajajakson jälkeen. Nuoret olivat pettyneitä työ- ja elinkeinotoimistosta saatuun ohjaukseen yhtä poikkeusta lukuun ottamatta.

Johtopäätöksenä voidaan pitää moniammatillisen verkostotyön kehittämistä yhä vahvemmin siihen suuntaan, että jokaisella nuorella olisi mahdollisuus saada ajallisesti ja laadullisesti riittävää ohjausta elämänhallintaan, koulutukseen ja työelämään liittyen. Työpajojen työ- ja yksilövalmentajilta puolestaan vaaditaan laaja-alaista osaamista sekä ammattitaitoon että elämänhallintaan liittyen. Yksilövalmentajan pitää tuntea nuoren tukena toimivat verkostot ja kehittää yhä edelleen niiden toimivuutta nuoren edun mu-kaiseksi nuorta kuulemalla. Yksilöohjauksessa korostui nuoren kannustus, rohkaisu ja kuulluksi tuleminen sekä linkkinä toimimisen tärkeys nuoren asioissa eri viranomaistahojen kesken.

Avainsanat: nuoret, työttömät, syrjäytyminen, ennaltaehkäisy, selviytyminen, laadullinen tutkimus

ABSTRACT

Ojanen, Anna Mari. Turning point of the life. Narratives about the empowering of young people in workshops. Pieksämäki, autumn 2009. 87 pp. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Drugs and Marginalisation. Degree: Master of Social Services

The aim of this thesis was to research reasons for the empowering of young people trained at Etappi´s workshops. The goal was to find meaningful turning points in their empowerment narratives. The basis for the research was the positive change in the young people's life as experienced by themselves. This research involved developing the researcher´s own profession, and developing the whole of Etappi´s work community too. The results of this research are intended to be shared with partners and co-operators, both by lecturing and in writing.

The material for the thesis was collected by interviewing eight young people who have already finished their training at Etappi´s workshops. The interview method was narra-tive. Research approach was constructivism. Interview material was analysed by the narrative content analysis method. The most important issue was to find the meanings given to empowerment by the young people and what meaning the Etappi`s workshop period had in their positive change.

The main results highlight the importance of feeling like a part of something, peer sup-port and the people close to you in the empowering of young people. Becoming a par-ent, hitting rock bottom and getting bored of their previous life were remarkable turning points in the young people´s lives. They remembered the workshop period mainly as a positive experience and as strong support for their positive change, giving regularity and routines to life. The young people often understood the positive meaning of the work-shop period only after the workshop period. The young people were disappointed in counseling at the unemployment office, except for one exception.

The conclusion is developing multiprofessional co-operation more so that every young person would have the opportunity to get sufficient counseling for life control, studying and working life. Trainers at workshops will need widespread know-how concerning both professional skills and life control. It is important for the individual counsellor to know the networks for supporting young people and develop the networks by listening to the young people. Individual counseling emphasized support, encouragement, listen-ing and working as a link between the young person and public authorities.

Keywords: young, unemployed, marginalisation, prevention, empowerment, qualitative