Vankeusajan suunnittelusta toimintaan : tapauskohtainen realistinen arviointitutkimus rangaistusajan suunnitelmien toteuttamisesta
Riila, Sanna (2012)
Riila, Sanna
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204295473
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204295473
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Riila, Sanna. Vankeusajan suunnittelusta toimintaan. Tapauskohtainen realistinen arviointitutkimus rangaistusajan suunnitelmien toteuttamisesta. Helsinki, kevät 2012, 146 s., 3 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, Päihteet ja syrjäytyminen, sosionomi (YAMK).
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka rangaistusajan suunnitelman tavoitteiden toteutuminen on edistynyt vankeusaikana, mitä vaikutuksia suunnitelluilla interventioilla on ollut ja miten suunnitelman mukainen toiminta on käytännössä vankeusaikana toteutettu. Tarkoituksena oli myös selvittää, millaisia kehittämishaasteita suunnitelmalliseen rangaistusajan toteuttamiseen liittyy ja tätä kautta palvella rikosseuraamusalan toimijoita työn kehittämisessä.
Tutkimus tehtiin tapauskohtaisena realistisena arviointitutkimuksena käyttäen laadullisia aineistonkeruu- ja analysointikeinoja. Tutkimusaineistona käytettiin dokumentti- ja haastatteluaineistoa. Haastatteluaineisto koostui seitsemästä yksilöhaastattelusta, jotka toteutettiin kolmessa eri Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen vankilassa, joista yksi oli avolaitos ja kaksi suljettua vankilaa. Dokumenttiaineisto koostui haastateltavien henkilöiden rangaistusajan suunnitelmista sekä jokaisesta henkilöstä tehdyistä merkinnöistä vankitietojärjestelmään. Aineisto hankittiin kokonaisuudessaan kesä-syyskuun 2011 aikana. Aineiston käsittelyssä ja analysoinnissa noudatettiin realistisen arviointitutkimuksen periaatteita analysoimalla ennalta muodostetun ohjelmateorian pätevyyttä tapauskohtaisesti konteksti-mekanismi-tulos-yhteyksien avulla.
Tulokset osoittivat, että rangaistusajan suunnitelman tavoitteiden edistyminen ja suunniteltujen interventioiden vaikutukset vaihtelivat tapauskohtaisesti varsin suuresti. Suunnitelman laatimisesta ja käytännön toteutuksesta yksilötasolla löytyi sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Ennalta asetettu ohjelmateoria vahvistui kahdessa tapauksessa. Muiden kohdalla ohjelmateoria ei vahvistunut johtuen ohjelmateorian toteutusvirheestä ja mahdollisesta teoriavirheestä. Myönteisiä vaikutuksia rikoksettoman elämäntavan valmiuksien kasvamiseen tapahtui tulosten mukaan helpoiten tilanteissa, joissa yksilön uusimisriskitekijöiden tarkka määrittely onnistui, yksilöllä oli mahdollisuus osallistua toimintaan, joilla riskitekijöihin päästään vaikuttamaan, interventioiden sisältö ja yksilön muutosvalmius vastaavat toisiaan, vangilla oli aito mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmansa sisältöön ja toteutukseen ja toteutetut interventiot eivät jää vain vankeusaikaisiksi, vankilan ulkopuolisesta todellisuudesta irrallisiksi tapahtumiksi.
Kaksi keskeisintä suunnitelmallisen rangaistusajan kehittämishaastetta olivat yhteistyösuhteen kehittäminen vangin ja arviointikeskuksen työntekijän välillä suunnitelman laatimisvaiheessa sekä rangaistusajan suunnitelmallisen toiminnan seurannan tehostaminen ja rangaistusajan suunnitelmien päivitysten toteuttaminen.
Asiasanat: vankeus, vangit, suunnitelmat, toteutus, arviointi, vankeinhoito
Riila, Sanna. Vankeusajan suunnittelusta toimintaan. Tapauskohtainen realistinen arviointitutkimus rangaistusajan suunnitelmien toteuttamisesta. Helsinki, kevät 2012, 146 s., 3 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, Päihteet ja syrjäytyminen, sosionomi (YAMK).
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka rangaistusajan suunnitelman tavoitteiden toteutuminen on edistynyt vankeusaikana, mitä vaikutuksia suunnitelluilla interventioilla on ollut ja miten suunnitelman mukainen toiminta on käytännössä vankeusaikana toteutettu. Tarkoituksena oli myös selvittää, millaisia kehittämishaasteita suunnitelmalliseen rangaistusajan toteuttamiseen liittyy ja tätä kautta palvella rikosseuraamusalan toimijoita työn kehittämisessä.
Tutkimus tehtiin tapauskohtaisena realistisena arviointitutkimuksena käyttäen laadullisia aineistonkeruu- ja analysointikeinoja. Tutkimusaineistona käytettiin dokumentti- ja haastatteluaineistoa. Haastatteluaineisto koostui seitsemästä yksilöhaastattelusta, jotka toteutettiin kolmessa eri Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen vankilassa, joista yksi oli avolaitos ja kaksi suljettua vankilaa. Dokumenttiaineisto koostui haastateltavien henkilöiden rangaistusajan suunnitelmista sekä jokaisesta henkilöstä tehdyistä merkinnöistä vankitietojärjestelmään. Aineisto hankittiin kokonaisuudessaan kesä-syyskuun 2011 aikana. Aineiston käsittelyssä ja analysoinnissa noudatettiin realistisen arviointitutkimuksen periaatteita analysoimalla ennalta muodostetun ohjelmateorian pätevyyttä tapauskohtaisesti konteksti-mekanismi-tulos-yhteyksien avulla.
Tulokset osoittivat, että rangaistusajan suunnitelman tavoitteiden edistyminen ja suunniteltujen interventioiden vaikutukset vaihtelivat tapauskohtaisesti varsin suuresti. Suunnitelman laatimisesta ja käytännön toteutuksesta yksilötasolla löytyi sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Ennalta asetettu ohjelmateoria vahvistui kahdessa tapauksessa. Muiden kohdalla ohjelmateoria ei vahvistunut johtuen ohjelmateorian toteutusvirheestä ja mahdollisesta teoriavirheestä. Myönteisiä vaikutuksia rikoksettoman elämäntavan valmiuksien kasvamiseen tapahtui tulosten mukaan helpoiten tilanteissa, joissa yksilön uusimisriskitekijöiden tarkka määrittely onnistui, yksilöllä oli mahdollisuus osallistua toimintaan, joilla riskitekijöihin päästään vaikuttamaan, interventioiden sisältö ja yksilön muutosvalmius vastaavat toisiaan, vangilla oli aito mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmansa sisältöön ja toteutukseen ja toteutetut interventiot eivät jää vain vankeusaikaisiksi, vankilan ulkopuolisesta todellisuudesta irrallisiksi tapahtumiksi.
Kaksi keskeisintä suunnitelmallisen rangaistusajan kehittämishaastetta olivat yhteistyösuhteen kehittäminen vangin ja arviointikeskuksen työntekijän välillä suunnitelman laatimisvaiheessa sekä rangaistusajan suunnitelmallisen toiminnan seurannan tehostaminen ja rangaistusajan suunnitelmien päivitysten toteuttaminen.
Asiasanat: vankeus, vangit, suunnitelmat, toteutus, arviointi, vankeinhoito