”Näe, kuule ja puolusta.” : Ev.lut. seurakunnan työntekijöiden ajatuksia lapsidiakoniasta
Helminen, Hanna-Riikka; Kotisalo, Kirsi (2009)
Helminen, Hanna-Riikka
Kotisalo, Kirsi
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911175549
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911175549
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Helminen, Hanna-Riikka & Kotisalo, Kirsi. ”Näe, kuule ja puolusta.” Ev.lut. seurakunnan työntekijöiden ajatuksia lapsidiakoniasta. Pieksämäki, syksy 2009, 36 s., 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki, Sosiaalialan koulutusohjelma, Kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, Sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus.
Opinnäytetyön tavoitteena oli herättää ajatuksia ja keskustelua lapsidiakoniasta kirkon hallinnon ja työntekijöiden keskuudessa. Tutkimuksella haluttiin selvittää, mitä kirkossa ajatellaan lapsidiakoniasta sekä mitä lapsidiakonia on käytännössä ja kenelle sen toteuttaminen kuuluu. Aluksi tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla kirkon hallinnon ja työntekijöiden ajatuksia, mielipiteitä ja näkemyksiä lapsidiakoniasta ja sen toteuttamisesta, mutta vastausten riittämättömyyden vuoksi tutkimus muuttui vertailevasta ajatuksia herättäväksi ja kokoavaksi.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineiston käsittelyssä ja analysoinnissa käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköpostilla keväällä 2009. Kyselylomakkeita lähetettiin yhteensä 18 kappaletta, jotka tuottivat yhteensä 8 vastausta. Vastauksia saatiin eri puolilta Suomea sekä pienistä että suurista seurakunnista. Vastaajat olivat pääosin seurakunnan eri työalojen edustajia. Yhdet vastaukset saatiin sekä kirkkohallituksen kasvatus ja nuorisotyö-osastosta että Seurakuntien Lapsityön Keskus ry:stä.
Lapsidiakonia on haaste nykypäivän kirkolle ja erityisesti sen lapsi- ja diakoniatyöntekijöille: miten vastata nykypäivän lasten yhä kasvavaan pahaan oloon? Lapset voivat elää vaikeissakin elämäntilanteissa, joissa koti ja perhe eivät enää takaa turvallista arkea ja kasvuympäristöä lapselle. Jotta tähän tilanteeseen pystytään vastaamaan, perinteinen lapsityö tarvitsee rinnalleen lapsidiakonian, aivan kuten aikuistyöllä on rinnallaan aikuisdiakonia.
Tutkimuksen tuloksena saatiin selville, että seurakunnan työntekijät ajattelevat lapsidiakoniasta ja määrittelevät sen hyvin samalla tavalla kuin aiheesta kirjoitetussa teoriatiedossa. Vastauksien punaisena lankana nousi esiin kolme teemaa: lapsilähtöisyys, lapsen näkeminen sekä turvallinen arki. Lapsilähtöisyys on lapsidiakonian keskeinen periaate, lapsen nähdyksi tulemisen kokemus on lapsidiakonian kulmakivi, turvallinen arki on perusta lapsen kasvulle.
Asiasanat: lapsidiakonia, lapset, diakonia, lapsilähtöisyys, lapsikeskeisyys, lapsuus, hyvinvointi, kvalitatiivinen tutkimus
Helminen, Hanna-Riikka & Kotisalo, Kirsi. ”Näe, kuule ja puolusta.” Ev.lut. seurakunnan työntekijöiden ajatuksia lapsidiakoniasta. Pieksämäki, syksy 2009, 36 s., 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki, Sosiaalialan koulutusohjelma, Kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, Sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus.
Opinnäytetyön tavoitteena oli herättää ajatuksia ja keskustelua lapsidiakoniasta kirkon hallinnon ja työntekijöiden keskuudessa. Tutkimuksella haluttiin selvittää, mitä kirkossa ajatellaan lapsidiakoniasta sekä mitä lapsidiakonia on käytännössä ja kenelle sen toteuttaminen kuuluu. Aluksi tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla kirkon hallinnon ja työntekijöiden ajatuksia, mielipiteitä ja näkemyksiä lapsidiakoniasta ja sen toteuttamisesta, mutta vastausten riittämättömyyden vuoksi tutkimus muuttui vertailevasta ajatuksia herättäväksi ja kokoavaksi.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineiston käsittelyssä ja analysoinnissa käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköpostilla keväällä 2009. Kyselylomakkeita lähetettiin yhteensä 18 kappaletta, jotka tuottivat yhteensä 8 vastausta. Vastauksia saatiin eri puolilta Suomea sekä pienistä että suurista seurakunnista. Vastaajat olivat pääosin seurakunnan eri työalojen edustajia. Yhdet vastaukset saatiin sekä kirkkohallituksen kasvatus ja nuorisotyö-osastosta että Seurakuntien Lapsityön Keskus ry:stä.
Lapsidiakonia on haaste nykypäivän kirkolle ja erityisesti sen lapsi- ja diakoniatyöntekijöille: miten vastata nykypäivän lasten yhä kasvavaan pahaan oloon? Lapset voivat elää vaikeissakin elämäntilanteissa, joissa koti ja perhe eivät enää takaa turvallista arkea ja kasvuympäristöä lapselle. Jotta tähän tilanteeseen pystytään vastaamaan, perinteinen lapsityö tarvitsee rinnalleen lapsidiakonian, aivan kuten aikuistyöllä on rinnallaan aikuisdiakonia.
Tutkimuksen tuloksena saatiin selville, että seurakunnan työntekijät ajattelevat lapsidiakoniasta ja määrittelevät sen hyvin samalla tavalla kuin aiheesta kirjoitetussa teoriatiedossa. Vastauksien punaisena lankana nousi esiin kolme teemaa: lapsilähtöisyys, lapsen näkeminen sekä turvallinen arki. Lapsilähtöisyys on lapsidiakonian keskeinen periaate, lapsen nähdyksi tulemisen kokemus on lapsidiakonian kulmakivi, turvallinen arki on perusta lapsen kasvulle.
Asiasanat: lapsidiakonia, lapset, diakonia, lapsilähtöisyys, lapsikeskeisyys, lapsuus, hyvinvointi, kvalitatiivinen tutkimus