Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Motivoiva työote sijaishuollossa : työkalu sisäisen motivaation löytämiseen
Katajamäki, Heidi; Laine, Juho; Levola, Suvi (2021)
Katajamäki, Heidi
Laine, Juho
Levola, Suvi
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103163483
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103163483
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda Suomen Avo- ja Sijaiskotipalvelu Oy:n työntekijöille työkalu sijoitettujen lasten vastaanottamiseen ja työskentelyn aloittamiseen.
Lasta haastatellaan motivoivalla kolmiosaisella tulohaastattelulla. Suomen Avo- ja Sijaiskotipalvelu Oy toi esille puutteen sijoitetun lapsen taustatiedoista. Kehittämiskohteena oli perustietolomake ja yhtenäinen päihde- ja rikoskierteessä oleville lapsille sopiva haastattelumalli. Haastattelut jaettiin kolmeen osaan, jolloin haastatteluprosessi ei olisi liian rankka juuri sijoitetulle lapselle. Kun lasta haetaan sijoitukseen, huoltajien ja lapsen kanssa yhdessä täytetään perustietolomake ja huoltajille annetaan lastensuojelulaitoksen esite ja yhteystiedot. Kolmiosaisen haastattelun myötä työntekijä pääsee tutustumaan lapseen paremmin viikoittaisten keskustelujen kautta. Säännöllisten haastattelujen avulla pyritään tukemaan lapsen sisäisen motivaation löytymistä ja luomaan lapselle tavoitteita. Opinnäytetyössä huomioidaan myös hengellinen ja uskonnollinen ulottuvuus, painottuen sielunhoidolliseen näkökulmaan lapsen kohtaamisessa.
Kolmiosaista haastattelua testattiin kahden lapsen kanssa heidän sijoitusjaksonsa alussa. Haastattelut tehneet työntekijät kokivat, että työkalu oli helposti käyttöönotettava ja kattava. Haastattelujen avulla työntekijät pääsivät paremmin lapsen tilanteen tasalle, ja kokivat tällaisen haastattelun olevan hyödyllinen lapsenkin kannalta. Lapsilta saatu palaute oli positiivista. He kertoivat alkaneensa ajattelemaan haastattelussa käytyjä aiheita ja ymmärtämään omien tekojensa ja valintojensa merkitystä. Tämä näkyi myös lasten toiminnassa.
Haastattelurunko luotiin lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi huomioiden. Palautteen avulla kehitettiin haastattelun kysymyksiä sopivammaksi päihde- ja rikoskierteessä oleville lapsille.
Lasta haastatellaan motivoivalla kolmiosaisella tulohaastattelulla. Suomen Avo- ja Sijaiskotipalvelu Oy toi esille puutteen sijoitetun lapsen taustatiedoista. Kehittämiskohteena oli perustietolomake ja yhtenäinen päihde- ja rikoskierteessä oleville lapsille sopiva haastattelumalli. Haastattelut jaettiin kolmeen osaan, jolloin haastatteluprosessi ei olisi liian rankka juuri sijoitetulle lapselle. Kun lasta haetaan sijoitukseen, huoltajien ja lapsen kanssa yhdessä täytetään perustietolomake ja huoltajille annetaan lastensuojelulaitoksen esite ja yhteystiedot. Kolmiosaisen haastattelun myötä työntekijä pääsee tutustumaan lapseen paremmin viikoittaisten keskustelujen kautta. Säännöllisten haastattelujen avulla pyritään tukemaan lapsen sisäisen motivaation löytymistä ja luomaan lapselle tavoitteita. Opinnäytetyössä huomioidaan myös hengellinen ja uskonnollinen ulottuvuus, painottuen sielunhoidolliseen näkökulmaan lapsen kohtaamisessa.
Kolmiosaista haastattelua testattiin kahden lapsen kanssa heidän sijoitusjaksonsa alussa. Haastattelut tehneet työntekijät kokivat, että työkalu oli helposti käyttöönotettava ja kattava. Haastattelujen avulla työntekijät pääsivät paremmin lapsen tilanteen tasalle, ja kokivat tällaisen haastattelun olevan hyödyllinen lapsenkin kannalta. Lapsilta saatu palaute oli positiivista. He kertoivat alkaneensa ajattelemaan haastattelussa käytyjä aiheita ja ymmärtämään omien tekojensa ja valintojensa merkitystä. Tämä näkyi myös lasten toiminnassa.
Haastattelurunko luotiin lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi huomioiden. Palautteen avulla kehitettiin haastattelun kysymyksiä sopivammaksi päihde- ja rikoskierteessä oleville lapsille.