"Nuori on hatkassa" ja muita lastensuojeluilmoitukseen johtaneita syitä Kainuussa vuosina 2017 ja 2018
Laatikainen, Anne; Pernu-Heikkinen, Päivi (2019)
Laatikainen, Anne
Pernu-Heikkinen, Päivi
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004215485
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004215485
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän, eli Kainuun soten lastensuojeluilmoitusten yleisimmät tekijät ja keskeisimmät lastensuojeluilmoitusten tekoon johtaneet syyt vuosilta 2017 ja 2018.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineistona oli Kainuun soten tietohallinnon tekemä valmis aineisto, joka sisälsi kuntakohtaisesti tutkittavilta vuosilta lastensuojeluilmoitusten tekijöiden ja ilmoitusten syiden määrät.
Tutkimustuloksista selvisi, että Kainuun soten alueella suurimmaksi syyksi lastensuojeluilmoituksiin nousi vanhempien tai lasten päihteidenkäyttö. Toiseksi suurimmaksi syyksi nousi lapsen kaltoinkohteluun liittyvät tekijät, kuten puutteet lapsen perushoidossa, lapsen kokema turvattomuus ja vanhemman jaksaminen. Kajaanin, Sotkamon ja Paltamon alueella suurimmaksi syyksi nousi ”muu ilmoitusperuste, mikä”. Tutkimuksessa käytiin Kajaanin osalta läpi lastensuojeluilmoitukset, joiden syyksi oli kirjattu ”Muu ilmoitusperuste, mikä.” Tässä aineistossa toistuivat usein ilmaisut siitä, että lapsen kasvuolosuhteet vaarantuvat tai eivät tue lapsen kehitystä. Ja lisäksi lapsen kaltoinkohteluun liittyvät seikat sekä lasten tekemät näpistykset. Aineisto sisälsi myös yhteydenottopyyntöjä, joissa lapselle toivottiin tukihenkilöä.
Tutkimusaineistosta selvisi, että Kainuussa yleisin lastensuojeluilmoituksen tekijä on poliisi. Myös opetustoimi ja sosiaalipäivystys nousivat tutkimusaineiston perusteella merkittäviksi lastensuojeluilmoituksia tekeviksi tahoiksi.
Jotta lastensuojeluilmoitusten tilastoinnin luotettavuus voidaan taata, olisi kaikki lastensuojeluilmoitusten perusteet hyvä saada tilastoitavaan muotoon.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineistona oli Kainuun soten tietohallinnon tekemä valmis aineisto, joka sisälsi kuntakohtaisesti tutkittavilta vuosilta lastensuojeluilmoitusten tekijöiden ja ilmoitusten syiden määrät.
Tutkimustuloksista selvisi, että Kainuun soten alueella suurimmaksi syyksi lastensuojeluilmoituksiin nousi vanhempien tai lasten päihteidenkäyttö. Toiseksi suurimmaksi syyksi nousi lapsen kaltoinkohteluun liittyvät tekijät, kuten puutteet lapsen perushoidossa, lapsen kokema turvattomuus ja vanhemman jaksaminen. Kajaanin, Sotkamon ja Paltamon alueella suurimmaksi syyksi nousi ”muu ilmoitusperuste, mikä”. Tutkimuksessa käytiin Kajaanin osalta läpi lastensuojeluilmoitukset, joiden syyksi oli kirjattu ”Muu ilmoitusperuste, mikä.” Tässä aineistossa toistuivat usein ilmaisut siitä, että lapsen kasvuolosuhteet vaarantuvat tai eivät tue lapsen kehitystä. Ja lisäksi lapsen kaltoinkohteluun liittyvät seikat sekä lasten tekemät näpistykset. Aineisto sisälsi myös yhteydenottopyyntöjä, joissa lapselle toivottiin tukihenkilöä.
Tutkimusaineistosta selvisi, että Kainuussa yleisin lastensuojeluilmoituksen tekijä on poliisi. Myös opetustoimi ja sosiaalipäivystys nousivat tutkimusaineiston perusteella merkittäviksi lastensuojeluilmoituksia tekeviksi tahoiksi.
Jotta lastensuojeluilmoitusten tilastoinnin luotettavuus voidaan taata, olisi kaikki lastensuojeluilmoitusten perusteet hyvä saada tilastoitavaan muotoon.