Et tuntee ittensä tärkeeks: Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden kokemuksia osallisuudesta
Holm, Susana (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104265780
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104265780
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esiin Kuntoutussäätiön kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden henkilöiden kokemuksia toiminnan vaikutuksista heidän osallisuuteensa sekä tuottaa Kuntoutussäätiölle sen asiakaslähtöistä kehittämistyötä hyödyttävää laadullista tietoa.
Tutkimuksessa kysyttiin, kuinka Kuntoutussäätiön kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneet henkilöt kokevat toiminnan mahdollistaneen osallisuutensa, minkälaisia osallisuuteen liittyviä vaikutuksia toiminnalla on ollut heidän elämäänsä ja minkälaisilla keinoilla he ajattelevat osallisuuden voivan lisääntyä kuntouttavassa työtoiminnassa.
Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kuutta Kuntoutussäätiön työtoimintaan osallistunutta henkilöä sekä analysoimalla tutkimusaineisto sisällönanalyysi-menetelmällä. Yksilöhaastattelut olivat keskimäärin 56 minuutin pituisia puolistrukturoituja haastatteluja, joiden aineisto litteroitiin kirjalliseksi tutkimusaineistoksi. Tästä aineistosta luotiin teoriasidonnaista sisällönanalyysia käyttäen 78 osallisuuden toteutumista ilmentävää luokkaa, jotka ryhmiteltiin ja käsitteellistettiin kolmeen pääluokkaan. Erik Allardtin teoria hyvinvoinnin ulottuvuuksista toimii tutkimuksen teoriapohjana, johon aineiston jäsentelyssä käytetyt pääluokat having, loving ja being perustuvat.
Tutkimustulokset osoittavat kaikkien kolmen hyvinvoinnin ulottuvuuden vaikuttavan osallisuuden toteutumiseen kuntouttavassa työtoiminnassa. Lähes kaikkien haastateltavien työllistymisen esteet madaltuivat ainakin jossain määrin, ja toimintaan sisältyvällä sosiaalisuudella, mielekkäällä tekemisellä ja säännöllisellä päivärytmillä oli yleisesti aktivoiva vaikutus. Osallisuuden toteutumiselle keskeisenä tekijänä näyttäytyi being-ulottuvuuteen sisältyvä mielekäs tekeminen, joka aineiston perusteella sekä edellyttää että vahvistaa autonomiaa ja itsensä kokemista tärkeäksi. Myös muut tekijät, kuten yhteisöllisyys (loving) ja taloudellinen hyöty (having) tukivat toiminnan kokemista mielekkääksi.
Haastatelluilla henkilöillä oli runsaasti kuntouttavaan työtoimintaan liittyviä osallisuuden kokemuksia. Osallisuutta poissulkevia kokemuksia oli verrattain vähän, ja ne perustuivat sekä omakohtaisiin kokemuksiin että työtoiminnassa tehtyihin havaintoihin. Tutkimustulosten perusteella Kuntoutussäätiön tuottama kuntouttava työtoiminta tukee hyvin siihen osallistuvien henkilöiden osallisuuden toteutumista.
Tutkimuksessa kysyttiin, kuinka Kuntoutussäätiön kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneet henkilöt kokevat toiminnan mahdollistaneen osallisuutensa, minkälaisia osallisuuteen liittyviä vaikutuksia toiminnalla on ollut heidän elämäänsä ja minkälaisilla keinoilla he ajattelevat osallisuuden voivan lisääntyä kuntouttavassa työtoiminnassa.
Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kuutta Kuntoutussäätiön työtoimintaan osallistunutta henkilöä sekä analysoimalla tutkimusaineisto sisällönanalyysi-menetelmällä. Yksilöhaastattelut olivat keskimäärin 56 minuutin pituisia puolistrukturoituja haastatteluja, joiden aineisto litteroitiin kirjalliseksi tutkimusaineistoksi. Tästä aineistosta luotiin teoriasidonnaista sisällönanalyysia käyttäen 78 osallisuuden toteutumista ilmentävää luokkaa, jotka ryhmiteltiin ja käsitteellistettiin kolmeen pääluokkaan. Erik Allardtin teoria hyvinvoinnin ulottuvuuksista toimii tutkimuksen teoriapohjana, johon aineiston jäsentelyssä käytetyt pääluokat having, loving ja being perustuvat.
Tutkimustulokset osoittavat kaikkien kolmen hyvinvoinnin ulottuvuuden vaikuttavan osallisuuden toteutumiseen kuntouttavassa työtoiminnassa. Lähes kaikkien haastateltavien työllistymisen esteet madaltuivat ainakin jossain määrin, ja toimintaan sisältyvällä sosiaalisuudella, mielekkäällä tekemisellä ja säännöllisellä päivärytmillä oli yleisesti aktivoiva vaikutus. Osallisuuden toteutumiselle keskeisenä tekijänä näyttäytyi being-ulottuvuuteen sisältyvä mielekäs tekeminen, joka aineiston perusteella sekä edellyttää että vahvistaa autonomiaa ja itsensä kokemista tärkeäksi. Myös muut tekijät, kuten yhteisöllisyys (loving) ja taloudellinen hyöty (having) tukivat toiminnan kokemista mielekkääksi.
Haastatelluilla henkilöillä oli runsaasti kuntouttavaan työtoimintaan liittyviä osallisuuden kokemuksia. Osallisuutta poissulkevia kokemuksia oli verrattain vähän, ja ne perustuivat sekä omakohtaisiin kokemuksiin että työtoiminnassa tehtyihin havaintoihin. Tutkimustulosten perusteella Kuntoutussäätiön tuottama kuntouttava työtoiminta tukee hyvin siihen osallistuvien henkilöiden osallisuuden toteutumista.