VÄKIVALTA ASUMISEN MARGINAALISSA : Auroratalon vaara- ja uhkatilanteet vuonna 2011
Saastamoinen, Kimmo; Husso, Jarkko (2012)
Saastamoinen, Kimmo
Husso, Jarkko
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012100114051
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012100114051
Tiivistelmä
Husso, Jarkko & Saastamoinen, Kimmo. Väkivalta asumisen marginaalissa. Auroratalon vaara- ja uhkatilanteet vuonna 2011. Helsinki, syksy 2012. 76 s. 7 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia ilmenemismuotoja työpaikkaväkivalta sai Helsingin Diakonissalaitoksen ylläpitämässä Auroratalossa vuoden 2011 aikana ja millaisia jälkitoimenpiteitä tapahtumista seurasi. Tavoitteena oli tuottaa pitkäaikaisasunnottomien asumisyksikön ja organisaation käyttöön tutkimustietoa, jonka avulla kehittää työturvallisuutta ja toimintakulttuuria.
Tutkimuksessa selvitettiin henkilökunnan työkäytäntöjä konfliktitilanteissa, tilastoitiin väkivallan kohteita, vakavuutta ja tilanteiden selvittämiseen kutsutun asumisyksikön ulkopuolisen viranomaisavun käyttöastetta palvelumuotojen ja asuinkerrosten perusteella sekä kartoitettiin vaara- ja uhkatilanteista seuranneita jälkitoimenpiteitä.
Tutkimusaineisto koostui 112 vaara- ja uhkatilanneselvityksestä, jotka Auroratalon henkilökunta dokumentoi asumisyksikön turvallisuussuunnitelman mukaisesti vuoden 2011 aikana. Tutkimusaineisto koostui strukturoiduista ja puolistrukturoiduista vastauksista sekä henkilökunnan kirjaamista tilannekuvauksista.
Tutkimus toteutettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla ja soveltamalla luovutettuun aineistoon sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä.
Tutkimustulokset osoittavat väkivallan ilmenevän Auroratalossa fyysisinä, verbaalisina, henkisinä ja omaisuuteen kohdistuvina vahingontekoina. Asumisyksikössä tapahtuva väkivalta on säännöllistä ja työntekijöiden kokemana usein täysin sattumanvaraista. Henkilökunnan keinot ehkäistä väkivaltatilanteiden syntymistä ovat tutkimustulosten valossa vähäisiä. Vaikka tietyt havaitut käyttäytymismallit toistuvat vaara- ja uhkatilanneselvityksissä ja niiden purkautuminen väkivaltana ovat tiedostettuja, ovat tapaukset kuitenkin täysin asiakas- ja tilannekohtaisia sekä poikkeuksetta ennakoimattomasti rakentuvia. Vartijoilla ja asumisyksikön ulkopuolisella viranomaisavulla on merkittävä rooli väkivaltatilanteiden ratkaisemisessa.
Auroratalo noudattaa toiminnassaan pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan kuuluvaa asunto ensin -periaatetta, jonka mukaan päihteidenkäyttö ei ole este oman kodin saamiselle. Tutkimuksen mukaan aggressiivisia piirteitä yhdessä mielenterveysongelmien, muistisairauksien ja diagnosoimattomien käytöshäiriöiden kanssa tuottava päihdekäyttäytyminen vaikuttaa vaara- ja uhkatilanteiden esiintymiseen ja vakavuuteen lisäävästi.
Asiasanat: työpaikkaväkivalta, asumispalvelut, marginaaliryhmät, asunnottomuus
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia ilmenemismuotoja työpaikkaväkivalta sai Helsingin Diakonissalaitoksen ylläpitämässä Auroratalossa vuoden 2011 aikana ja millaisia jälkitoimenpiteitä tapahtumista seurasi. Tavoitteena oli tuottaa pitkäaikaisasunnottomien asumisyksikön ja organisaation käyttöön tutkimustietoa, jonka avulla kehittää työturvallisuutta ja toimintakulttuuria.
Tutkimuksessa selvitettiin henkilökunnan työkäytäntöjä konfliktitilanteissa, tilastoitiin väkivallan kohteita, vakavuutta ja tilanteiden selvittämiseen kutsutun asumisyksikön ulkopuolisen viranomaisavun käyttöastetta palvelumuotojen ja asuinkerrosten perusteella sekä kartoitettiin vaara- ja uhkatilanteista seuranneita jälkitoimenpiteitä.
Tutkimusaineisto koostui 112 vaara- ja uhkatilanneselvityksestä, jotka Auroratalon henkilökunta dokumentoi asumisyksikön turvallisuussuunnitelman mukaisesti vuoden 2011 aikana. Tutkimusaineisto koostui strukturoiduista ja puolistrukturoiduista vastauksista sekä henkilökunnan kirjaamista tilannekuvauksista.
Tutkimus toteutettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla ja soveltamalla luovutettuun aineistoon sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä.
Tutkimustulokset osoittavat väkivallan ilmenevän Auroratalossa fyysisinä, verbaalisina, henkisinä ja omaisuuteen kohdistuvina vahingontekoina. Asumisyksikössä tapahtuva väkivalta on säännöllistä ja työntekijöiden kokemana usein täysin sattumanvaraista. Henkilökunnan keinot ehkäistä väkivaltatilanteiden syntymistä ovat tutkimustulosten valossa vähäisiä. Vaikka tietyt havaitut käyttäytymismallit toistuvat vaara- ja uhkatilanneselvityksissä ja niiden purkautuminen väkivaltana ovat tiedostettuja, ovat tapaukset kuitenkin täysin asiakas- ja tilannekohtaisia sekä poikkeuksetta ennakoimattomasti rakentuvia. Vartijoilla ja asumisyksikön ulkopuolisella viranomaisavulla on merkittävä rooli väkivaltatilanteiden ratkaisemisessa.
Auroratalo noudattaa toiminnassaan pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan kuuluvaa asunto ensin -periaatetta, jonka mukaan päihteidenkäyttö ei ole este oman kodin saamiselle. Tutkimuksen mukaan aggressiivisia piirteitä yhdessä mielenterveysongelmien, muistisairauksien ja diagnosoimattomien käytöshäiriöiden kanssa tuottava päihdekäyttäytyminen vaikuttaa vaara- ja uhkatilanteiden esiintymiseen ja vakavuuteen lisäävästi.
Asiasanat: työpaikkaväkivalta, asumispalvelut, marginaaliryhmät, asunnottomuus