Jatkuvaa yötyötä tekevän hoitohenkilökunnan kokemuksia työajan yhteydestä työhyvinvointiin
Lepola, Lotta; Virtanen, Milena (2012)
Lepola, Lotta
Virtanen, Milena
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012092113802
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012092113802
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Lepola, Lotta & Virtanen, Milena. Jatkuvaa yötyötä tekevän hoitohenkilökunnan koke-muksia työajan yhteydestä työhyvinvointiin. Helsinki, syksy 2012, 52s, 3 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Sosiaali- ja terveysalan koulutus-ohjelma, hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK) / terveydenhoitaja (AMK).
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kuvata jatkuvaa yötyötä tekevän hoitohenkilökunnan kokemuksia työajan yhteydestä työhyvinvointiin. Tutkimuksen tavoitteena on myös selvittää jatkuvan yötyön työhyvinvointia edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä.
Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Eräässä eteläsuomalaisessa sairaalassa haastateltiin toukokuussa 2012 kolmea sairaanhoitajaa ja kolmea lähihoitajaa, joiden työaikamuoto oli jatkuva yötyö. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatte-lua. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Tämän jälkeen aineisto analysoitiin aineisto-lähtöisellä sisällönanalyysillä.
Haastateltavien mukaan jatkuva yötyö on yhteydessä työhyvinvointiin monella tapaa. Haastatteluissa korostui yksilöllisyys jatkuvan yötyön sopivuudessa. Jatkuvan yötyön sopivuuteen voi vaikuttaa elämäntilanne, ikä sekä ihmisen oma vuorokausirytmi. Työ-aikajärjestelyt vaikuttivat haastateltavien jaksamiseen. Jatkuvaa yötyötä tekevillä hoita-jilla työvuorosuunnittelu oli tärkeässä roolissa. Työvuorosuunnittelussa haastateltavien mukaan tulisi huomioida palautumiseen riittävät vapaat sekä yksilöllisyys. Esimiehen aktiivisuus sosiaalisen tuen antamisessa koettiin tärkeäksi. Työhyvinvointia edistäviä tekijöitä olivat haastateltavien mukaan yövuoroissa tehtävä tiivis parityö, pitkät vapaat ja yötyön säännöllisyys verrattuna kolmivuorotyöhön. Työhyvinvointia ehkäiseviä tekijöitä olivat haastateltavien kokemus siitä, että yötyötä ei arvostettu tai ymmärretty yö-vuorojen luonnetta. Jatkuvan yötyön rasitus koettiin suurena, jos työrupeamien jälkeiset vapaat eivät olleet riittävät palautumiseen.
Opinnäytetyön tulosten avulla voidaan kehittää työhyvinvointia työaikamallien näkö-kulmasta. Jatkuvan yötyön työhyvinvointia edistäviä tekijöitä voidaan soveltaa myös muihin vuoroihin. Työn tulosten avulla voidaan edistää hoitajien työhyvinvointia ja terveyttä. Jatkotutkimusaiheena voitaisiin tutkia parityötä hoitotyön toteuttamisen mal-lina työhyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta.
Asiasanat: työhyvinvointi, työaika, yötyö, hoitotyö
Lepola, Lotta & Virtanen, Milena. Jatkuvaa yötyötä tekevän hoitohenkilökunnan koke-muksia työajan yhteydestä työhyvinvointiin. Helsinki, syksy 2012, 52s, 3 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Sosiaali- ja terveysalan koulutus-ohjelma, hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK) / terveydenhoitaja (AMK).
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kuvata jatkuvaa yötyötä tekevän hoitohenkilökunnan kokemuksia työajan yhteydestä työhyvinvointiin. Tutkimuksen tavoitteena on myös selvittää jatkuvan yötyön työhyvinvointia edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä.
Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Eräässä eteläsuomalaisessa sairaalassa haastateltiin toukokuussa 2012 kolmea sairaanhoitajaa ja kolmea lähihoitajaa, joiden työaikamuoto oli jatkuva yötyö. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatte-lua. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Tämän jälkeen aineisto analysoitiin aineisto-lähtöisellä sisällönanalyysillä.
Haastateltavien mukaan jatkuva yötyö on yhteydessä työhyvinvointiin monella tapaa. Haastatteluissa korostui yksilöllisyys jatkuvan yötyön sopivuudessa. Jatkuvan yötyön sopivuuteen voi vaikuttaa elämäntilanne, ikä sekä ihmisen oma vuorokausirytmi. Työ-aikajärjestelyt vaikuttivat haastateltavien jaksamiseen. Jatkuvaa yötyötä tekevillä hoita-jilla työvuorosuunnittelu oli tärkeässä roolissa. Työvuorosuunnittelussa haastateltavien mukaan tulisi huomioida palautumiseen riittävät vapaat sekä yksilöllisyys. Esimiehen aktiivisuus sosiaalisen tuen antamisessa koettiin tärkeäksi. Työhyvinvointia edistäviä tekijöitä olivat haastateltavien mukaan yövuoroissa tehtävä tiivis parityö, pitkät vapaat ja yötyön säännöllisyys verrattuna kolmivuorotyöhön. Työhyvinvointia ehkäiseviä tekijöitä olivat haastateltavien kokemus siitä, että yötyötä ei arvostettu tai ymmärretty yö-vuorojen luonnetta. Jatkuvan yötyön rasitus koettiin suurena, jos työrupeamien jälkeiset vapaat eivät olleet riittävät palautumiseen.
Opinnäytetyön tulosten avulla voidaan kehittää työhyvinvointia työaikamallien näkö-kulmasta. Jatkuvan yötyön työhyvinvointia edistäviä tekijöitä voidaan soveltaa myös muihin vuoroihin. Työn tulosten avulla voidaan edistää hoitajien työhyvinvointia ja terveyttä. Jatkotutkimusaiheena voitaisiin tutkia parityötä hoitotyön toteuttamisen mal-lina työhyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta.
Asiasanat: työhyvinvointi, työaika, yötyö, hoitotyö