Surun olemus ja kuoleman arvoitus : Sosionomi-diakonin työkenttä hautaustoimessa
Junkkari, Piia (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021090217402
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021090217402
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on kehittämispainotteinen produktio, jonka tarkoituksena oli tuottaa podcast. Produktiossa käsitellään hautauspalvelun toimintaa psykologisesta näkökulmasta kuolemansurussa. Opinnäytetyön tavoitteena ja kehittämistehtävänä on tuoda hautaustoimen psyykkisesti ja sosiaalisesti tärkeää työtä näkyvämmäksi yhteiskunnassamme. Toisena päätavoitteena on ollut esittää pohdintaa sosionomi-diakonin mahdollisuudesta sijoittua sosiaalialan osaajana hautauspalvelun työhön. Pohdinnan pääpaino on kohtaamisessa ja toiminnassa, jossa ymmärretään surun luonne jatkuvana sopeutumisprosessina. Podcastin kuuntelija voi saada aihepiiristä lohtua suruunsa, rohkaisua etsiä vertaistukea tai ammattilaisena intoa kehittää uusia työmuotoja. Podcastia median muotona voi soveltaa myös sosionomi-diakonin työssä menetelmänä, kommunikaatiovälineenä tai tiedonvälityksessä. Podcast ja kirjallinen raportti toimivat toisiaan täydentävinä opinnäytetyön osina.
Opinnäytetyön työelämäkumppani on Kajaanin Hautauspalvelu. Aineisto muodostui hautauspalvelun työntekijöiden haastattelusta, joka toteutettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Podcastin käsikirjoitus muodostui kirjallisuuden ja asiantuntijahaastattelun pohjalta. Podcast sisältää neljä 15-25 minuutin mittaista jaksoa. Haastatteluaineiston ja kirjallisuuden avulla työn lopputuloksena muodostui näkökulma siihen, kuinka sosionomi-diakonin osaamista voitaisiin hyödyntää hautausalalla tai kuolemansurun kontekstissa. Produktio voi hyödyttää työelämää löytämällä sosionomi-diakonin työnkuvassa yhteyden hautaustoimen konkreettisen toiminnan ja psyykettä tukevien rakenteiden välille. Opinnäytetyön punaisena lankana kulkee psykososiaalinen näkökulma.
Sosionomi-diakonin koulutus valmistaa osaajia, jotka sopisivat hautaustoimen kohtaavaan työhön. He ovat yhteiskunnan rakenteiden ja ihmisten kohtaamisen asiantuntijoita. Diakonin koulutukseen ja työnkuvaan kuuluu sielunhoidollinen vuorovaikutus ja kyky keskustella hengellisistä ja uskonnollisista kysymyksistä. Hautaustoimen asiakkailla voi olla sekä tarve toiminnalliseen surun käsittelyyn että hengellisyydestä puhumiseen. Yhteiskunnastamme löytyy perinteisiä sururyhmiä, mutta puuttuu arkisen ja pitkäkestoisen surun käsittelyn ja muistelun mahdollisuuksia. Opinnäytetyössä hahmottuu sosionomi-diakonille tehtävä toimia rinnalla kulkijana, tiedonvälittäjänä ja koordinoijana. Diakonin ydinosaamiskuvauksen valossa diakonin osaamisesta olisi hyötyä, kun hiotaan entistä toimivampaa yhteistyötä kuolemantapausten ympärillä. Opinnäytetyön johtopäätöksenä on pohtien todettu, että sosionomi-diakoni on pätevä ammatillinen tukihenkilö kuolemansurun yhteyteen.
Opinnäytetyön työelämäkumppani on Kajaanin Hautauspalvelu. Aineisto muodostui hautauspalvelun työntekijöiden haastattelusta, joka toteutettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Podcastin käsikirjoitus muodostui kirjallisuuden ja asiantuntijahaastattelun pohjalta. Podcast sisältää neljä 15-25 minuutin mittaista jaksoa. Haastatteluaineiston ja kirjallisuuden avulla työn lopputuloksena muodostui näkökulma siihen, kuinka sosionomi-diakonin osaamista voitaisiin hyödyntää hautausalalla tai kuolemansurun kontekstissa. Produktio voi hyödyttää työelämää löytämällä sosionomi-diakonin työnkuvassa yhteyden hautaustoimen konkreettisen toiminnan ja psyykettä tukevien rakenteiden välille. Opinnäytetyön punaisena lankana kulkee psykososiaalinen näkökulma.
Sosionomi-diakonin koulutus valmistaa osaajia, jotka sopisivat hautaustoimen kohtaavaan työhön. He ovat yhteiskunnan rakenteiden ja ihmisten kohtaamisen asiantuntijoita. Diakonin koulutukseen ja työnkuvaan kuuluu sielunhoidollinen vuorovaikutus ja kyky keskustella hengellisistä ja uskonnollisista kysymyksistä. Hautaustoimen asiakkailla voi olla sekä tarve toiminnalliseen surun käsittelyyn että hengellisyydestä puhumiseen. Yhteiskunnastamme löytyy perinteisiä sururyhmiä, mutta puuttuu arkisen ja pitkäkestoisen surun käsittelyn ja muistelun mahdollisuuksia. Opinnäytetyössä hahmottuu sosionomi-diakonille tehtävä toimia rinnalla kulkijana, tiedonvälittäjänä ja koordinoijana. Diakonin ydinosaamiskuvauksen valossa diakonin osaamisesta olisi hyötyä, kun hiotaan entistä toimivampaa yhteistyötä kuolemantapausten ympärillä. Opinnäytetyön johtopäätöksenä on pohtien todettu, että sosionomi-diakoni on pätevä ammatillinen tukihenkilö kuolemansurun yhteyteen.