Toiminnalliset menetelmät tukemassa arjen rytmiä ja mielenterveyttä esiopetuksessa

Abstract

Lasten mielenterveysongelmat ovat eri medioiden julkisen keskustelun mukaan yleistyneet ja vallitseva koronapandemia nähdään todennäköisesti niitä entisestään lisäävänä. Aihe sai meidät pohtimaan, miten itse voisimme vaikuttaa ennaltaehkäisevästi mielenterveysongelmien syntyyn tulevassa työssämme. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli lasten mielenterveyden tukeminen ja vahvistaminen toiminnallisten harjoitteiden avulla. Tavoitteenamme oli luoda käyttökelpoinen menetelmä varhaiskasvatukseen. Toiminnallinen opinnäytetyömme koostui tuokioista, joilla pyrimme lapsen näkökulmasta mielenterveyden vahvistamiseen, tuoden heille esiin arjen rytmin tärkeyttä omassa hyvinvoinnissaan. Harjoitteiden pohjana oli Mieli ry:n Mielenterveydenkäsi ja mukana harjoitteissa seikkaili kehittämämme hahmo, Haitu. Jokaiselle toiminnalliselle tuokiolle oli oma teemansa viidestä eri osa-alueesta, jotka liittyivät arjen rytmiin ja joita painotimme yksi kerrallaan, yhden harjoitteen aikana. Nämä viisi osa-aluetta olivat ravinto ja ruokailu, liikunta ja yhdessä liikkuminen, uni ja lepo, ihmissuhteet ja tunteet sekä leikki ja luovuus. Suuntasimme opinnäytetyön harjoitteet esiopetukseen 6 vuotiaille lapsille ja toteutimme ne espoolaisessa päiväkodissa. Toimintaa soveltamalla, voidaan harjoitteita toteuttaa myös nuoremmille lapsille varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyömme toiminnallisissa osuuksissa käytimme aineistonkeruumenetelmänä havainnointia, joka koostui omista kirjauksista ja valokuvista havainnoinnin yhteydessä. Haastatteluaineistoa saimme päiväkodin varhaiskasvattajilta puolistrukturoiduilla kysymyksillä sekä lapsilta tunteenilmaisupalautteen heti tuokioiden jälkeen. Kokonaispalautetta koko prosessista saimme strukturoiduilla kysymyksillä ja vapaalla mielipiteellä. Harjoitteet saivat lapset pohtimaan arjen taitojen merkitystä. Lapset osasivat sanoittaa itselleen mielekkäitä ja tärkeitä asioita sekä lapset ymmärsivät mitkä ovat mielenterveyttä tukevia asioita heidän omassa arjessaan. Toimintatuokiot eivät olleet kovin pitkiä eivätkä asiasisällöltään liian kattavia yhteen kertaan, sillä tällä halusimme varmistaa lasten keskittymisen aiheeseen ja palautteen rehellisyyden.