Kasvatusyhteistyö vanhempien kokemuksina
Silfver, Miia; Tuomonen, Pia (2021)
Silfver, Miia
Tuomonen, Pia
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021090617504
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021090617504
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia kasvatusyhteistyön toteutumista ja puheeksi ottamisen kokemuksia kolmen yksityisen päiväkodin huoltajille tehtävän tutkimuksen avulla. Tavoitteena oli tuoda kuuluviin huoltajien kokemukset ja saavuttaa entistä parempaa kasvatusyhteistyötä kasvattajien ja perheiden välillä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena strukturoidulla haastattelulomakkeella, joka analysoitiin tilastollisin menetelmin. Lomakkeen avoin kysymys analysoitiin sisällön analyysillä. Tutkimukseen vastasi 41 vanhempaa, avoimeen kysymykseen heistä vastasi kymmenen.
Tutkimustuloksena voitiin sanoa vanhempien yleisesti pitävän kasvatusyhteistyön kokemuksia hyvinä. Kokonaisarvosanaksi kasvatusyhteistyölle muodostui 2,3 asteikolla yhdestä viiteen, jossa 1 oli paras mahdollinen arvosana. Haasteellisten asioiden, kuten huoli lapsen kehityksestä, käytöksestä tai jaksaminen arjessa, puheeksi ottaminen kasvattajien kanssa koettiin verrattain helpoksi, mutta moni vanhempi toivoi tähän lisää aikaa. Vastauksissa, jotka liittyivät kasvattajien puheeksi ottamisen riittävyyteen, oli enemmän vaihtelua.
Avoimessa vastauksessa merkittävä kasvatusyhteistyöhön vaikuttava tekijä oli kasvattajien pysyvyys ja tuttuus. Positiivisena tämän koettiin synnyttävän luottamusta ja parantavan kasvatusyhteistyön laatua, negatiivisena suuri vaihtuvuus ja sijaisten käyttäminen loi epäluottamusta varhaiskasvatuspaikkaa kohtaan. Tärkeimpinä kasvatusyhteistyön menetelminä pidettiin päivittäisiä keskusteluja tulo- ja hakutilanteissa sekä keskusteluja lapsen varhaiskasvatussuunnitelmasta.
Asiasanat: kasvatusyhteistyö, määrällinen tutkimus, puheeksi ottaminen, varhaiskasvatus
Tutkimustuloksena voitiin sanoa vanhempien yleisesti pitävän kasvatusyhteistyön kokemuksia hyvinä. Kokonaisarvosanaksi kasvatusyhteistyölle muodostui 2,3 asteikolla yhdestä viiteen, jossa 1 oli paras mahdollinen arvosana. Haasteellisten asioiden, kuten huoli lapsen kehityksestä, käytöksestä tai jaksaminen arjessa, puheeksi ottaminen kasvattajien kanssa koettiin verrattain helpoksi, mutta moni vanhempi toivoi tähän lisää aikaa. Vastauksissa, jotka liittyivät kasvattajien puheeksi ottamisen riittävyyteen, oli enemmän vaihtelua.
Avoimessa vastauksessa merkittävä kasvatusyhteistyöhön vaikuttava tekijä oli kasvattajien pysyvyys ja tuttuus. Positiivisena tämän koettiin synnyttävän luottamusta ja parantavan kasvatusyhteistyön laatua, negatiivisena suuri vaihtuvuus ja sijaisten käyttäminen loi epäluottamusta varhaiskasvatuspaikkaa kohtaan. Tärkeimpinä kasvatusyhteistyön menetelminä pidettiin päivittäisiä keskusteluja tulo- ja hakutilanteissa sekä keskusteluja lapsen varhaiskasvatussuunnitelmasta.
Asiasanat: kasvatusyhteistyö, määrällinen tutkimus, puheeksi ottaminen, varhaiskasvatus