Kehitysvammaisten elämänlaatu
Richter, Laura; Heitto, Nina (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021090317403
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021090317403
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaista on kahden pohjoissavolaisen kunnan, Pielaveden ja Siilinjärven lievästi kehitysvammaisten elämänlaatu SULO- subjektiivisen hyvinvoinnin asteikon mukaan vuonna 2021. Arvioimme myös, kuinka vuonna 2007 valmistunut asteikko soveltuu tähän päivään lakien muututtua yli kymmenessä vuodessa.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui hyvinvointiteorioiden ja hyvinvoinnin näkökulmien määritelmien tutkimisesta sekä myös kehitysvammaisten hengellisyyden tutkimisesta. Kyseessä oli laadullinen tutkimus ja teemahaastattelumenetelmänä käytettiin Kehitysvammaliiton valmista SULO- subjektiivisen hyvinvoinnin asteikko käsikirjaa ja haastattelulomaketta elämänlaadun ja hyvinvoinnin selvittämiseksi. Aineistoa varten haastattelimme seitsemäätoista tuetussa asumispalvelussa asuvaa aikuista kehitysvammaista.
Elämänlaatu ja hyvinvointi eivät ole suoraan yhteydessä palvelunlaatuun, vaan niiden kokemukseen vaikuttaa moni palveluiden ulkopuolinen asia, kuten asiakkaan aikaisemmat kokemukset ja muu subjektiivinen kokemus.
Tutkimuksen mukaan haastateltujen asiakkaiden elämänlaatu oli verrattain hyvällä tasolla. Kuntien vastauksia verrattaessa valtakunnallisiin viitearvoihin nousi esille paremmat prosentit lähes jokaisella osa-alueella sekä kokonaisasteikolla. Ainoastaan toiminnallisuus ja osallistumisaktiivisuus osiossa oli laskua. Totesimme vastauksia analysoidessamme, että toimiakseen paremmin 2020-luvulla SULO-asteikko olisi päivityksen tarpeessa.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui hyvinvointiteorioiden ja hyvinvoinnin näkökulmien määritelmien tutkimisesta sekä myös kehitysvammaisten hengellisyyden tutkimisesta. Kyseessä oli laadullinen tutkimus ja teemahaastattelumenetelmänä käytettiin Kehitysvammaliiton valmista SULO- subjektiivisen hyvinvoinnin asteikko käsikirjaa ja haastattelulomaketta elämänlaadun ja hyvinvoinnin selvittämiseksi. Aineistoa varten haastattelimme seitsemäätoista tuetussa asumispalvelussa asuvaa aikuista kehitysvammaista.
Elämänlaatu ja hyvinvointi eivät ole suoraan yhteydessä palvelunlaatuun, vaan niiden kokemukseen vaikuttaa moni palveluiden ulkopuolinen asia, kuten asiakkaan aikaisemmat kokemukset ja muu subjektiivinen kokemus.
Tutkimuksen mukaan haastateltujen asiakkaiden elämänlaatu oli verrattain hyvällä tasolla. Kuntien vastauksia verrattaessa valtakunnallisiin viitearvoihin nousi esille paremmat prosentit lähes jokaisella osa-alueella sekä kokonaisasteikolla. Ainoastaan toiminnallisuus ja osallistumisaktiivisuus osiossa oli laskua. Totesimme vastauksia analysoidessamme, että toimiakseen paremmin 2020-luvulla SULO-asteikko olisi päivityksen tarpeessa.