Vapaaehtoisten kokemuksia Munvuoro-sovelluksesta
Syvänen, Heidi; Tammi, Tuula (2021)
Syvänen, Heidi
Tammi, Tuula
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021083017254
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021083017254
Tiivistelmä
Heidi Syvänen ja Tuula Tammi
Vapaaehtoisten kokemuksia Munvuoro-sovelluksesta
62 sivua ja 3 liitettä
Syksy, 2021
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
Sosionomi (AMK), diakoniatyö
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla, kuinka Munvuoro-sovelluksen kautta välitetty vapaaehtoistoiminta toteutui Viitasaarella vapaaehtoisten näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää vapaaehtoisten kokemuksia sovelluksen käytöstä, käyttöönotosta ja käytettävyydestä. Opinnäytetyössä hyödynnettiin aikaisempaa tutkimustietoa ja lähdekirjallisuutta. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, johon haastateltiin kolmea vapaaehtoista teemahaastattelulla keväällä 2021. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Tulosten mukaan Munvuoro-sovellusta pidettiin hyvänä ideana ja siinä nähtiin potentiaalia. Käytännöllistä oli mahdollisuus nähdä sovelluksesta heti vapaaehtoistehtävien aikataulut sekä sovittaa ne joustavasti omaan elämäänsä. Vapaaehtoiset kuvailivat sovelluksen kautta vapaaehtoistoimintaan osallistumisen olleen heille mielekäs kokemus. Positiivisena koettiin vapaaehtoistoimintaa järjestäneiden toimintayksiköiden luottamus vapaaehtoisiin, joka näkyi mahdollisuutena toimia itsenäisesti hyväksi kokemallaan tavalla.
Tutkimuksissa tuli esille, että vapaaehtoiset eivät pitäneet pilotoinnin toteutusta onnistuneena. Kehittämistarpeena he näkivät Munvuoron näkyvyyden parantamisen. Vapaaehtoiset kokivat, että tämä olisi voinut tuoda enemmän vapaaehtoisia mukaan toimintaan ja lisätä tarjottavien vapaaehtoistehtävien määrää. Kehittämistarvetta löydettiin näkyvyyden parantamisen lisäksi myös sovelluksen käyttämisestä. Toistuva tarve kirjautua sovellukseen ei ollut käyttäjäystävällistä.
Vapaaehtoistoiminnan välittäminen sovelluksen kautta nähtiin hyvänä ja nykyaikaisena ideana. Haastateltavien mielestä vapaaehtoistoimintaan tulee kuitenkin lähteä mukaan halusta auttaa ja tehdä hyvää. Palkitsemista rahallisena korvauksena ei nähty tarpeellisena, sen sijaan palaute ja kiitokset koettiin merkityksellisinä.
Asiasanat: diakonia, internet, kvalitatiivinen tutkimus, vapaaehtoistoiminta
Vapaaehtoisten kokemuksia Munvuoro-sovelluksesta
62 sivua ja 3 liitettä
Syksy, 2021
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
Sosionomi (AMK), diakoniatyö
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla, kuinka Munvuoro-sovelluksen kautta välitetty vapaaehtoistoiminta toteutui Viitasaarella vapaaehtoisten näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää vapaaehtoisten kokemuksia sovelluksen käytöstä, käyttöönotosta ja käytettävyydestä. Opinnäytetyössä hyödynnettiin aikaisempaa tutkimustietoa ja lähdekirjallisuutta. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, johon haastateltiin kolmea vapaaehtoista teemahaastattelulla keväällä 2021. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Tulosten mukaan Munvuoro-sovellusta pidettiin hyvänä ideana ja siinä nähtiin potentiaalia. Käytännöllistä oli mahdollisuus nähdä sovelluksesta heti vapaaehtoistehtävien aikataulut sekä sovittaa ne joustavasti omaan elämäänsä. Vapaaehtoiset kuvailivat sovelluksen kautta vapaaehtoistoimintaan osallistumisen olleen heille mielekäs kokemus. Positiivisena koettiin vapaaehtoistoimintaa järjestäneiden toimintayksiköiden luottamus vapaaehtoisiin, joka näkyi mahdollisuutena toimia itsenäisesti hyväksi kokemallaan tavalla.
Tutkimuksissa tuli esille, että vapaaehtoiset eivät pitäneet pilotoinnin toteutusta onnistuneena. Kehittämistarpeena he näkivät Munvuoron näkyvyyden parantamisen. Vapaaehtoiset kokivat, että tämä olisi voinut tuoda enemmän vapaaehtoisia mukaan toimintaan ja lisätä tarjottavien vapaaehtoistehtävien määrää. Kehittämistarvetta löydettiin näkyvyyden parantamisen lisäksi myös sovelluksen käyttämisestä. Toistuva tarve kirjautua sovellukseen ei ollut käyttäjäystävällistä.
Vapaaehtoistoiminnan välittäminen sovelluksen kautta nähtiin hyvänä ja nykyaikaisena ideana. Haastateltavien mielestä vapaaehtoistoimintaan tulee kuitenkin lähteä mukaan halusta auttaa ja tehdä hyvää. Palkitsemista rahallisena korvauksena ei nähty tarpeellisena, sen sijaan palaute ja kiitokset koettiin merkityksellisinä.
Asiasanat: diakonia, internet, kvalitatiivinen tutkimus, vapaaehtoistoiminta