Työhyvinvoinnin ulottuvuudet lastensuojelun laitoshoidossa

Abstract

TIIVISTELMÄ

Sari Mäkinen Maya Poutala Työhyvinvoinnin ulottuvuudet lastensuojelun laitoshoidossa 50 sivua ja 5 liitettä Syksy, 2021 Diakonia-ammattikorkeakoulu Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi YAMK Osallisuuden edistäminen ja sosiaalinen kuntoutus

Julkisessa keskustelussa ovat olleet lastensuojelulaitosten toimintakäytännöt ja työntekijöiden väsyminen, sekä nuorten yleinen huonovointisuus. Opinnäytetyö käsitteli lastensuojelulaitosten työntekijöiden työhyvinvointia, josta tutkimustietoa on vähän.

Kalliola Oy tarjoaa sijaishuoltoa noin 80 lapselle seitsemässä nuorisokodissaan. Opinnäytetyössä käsiteltiin Kalliolan lastensuojelun laitoshoidon työntekijöiden työhyvinvoinnin tilaa, kuormitusta ja siihen vaikuttavia tekijöitä, sekä tuotettiin konkreettisia keinoja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Työhyvinvointi on yksi Kalliolan henkilöstöhallinnon teemoista vuonna 2021.

Opinnäytetyö toteutettiin Webropol- kyselytutkimuksena Kalliolan Pulssi- kyselyn pohjalta. Työhyvinvointi jaettiin fyysiseen-, psyykkiseen- ja sosiaaliseen ulottuvuuteen, jonka kautta aineisto luokiteltiin. Tutkimusaineiston hankinnan menetelmä oli kyselytutkimus ja analyysimenetelmä oli aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Kyselyyn vastasi 55 työntekijää.

Fyysisen työhyvinvoinnin tekijät vaikuttivat välillisesti työhyvinvointiin ja olivat työtä jäsentäviä asioita. Fyysistä työhyvinvointia tukivat työvuorosuunnittelu, työvuorolistaergonomia ja työsuhde-edut. Psyykkisen työhyvinvoinnin keskeisin tekijä oli työilmapiiri, jonka koki hyväksi 95 prosenttia vastanneista. Sosiaalisen työhyvinvoinnin merkittävimpiä tekijöitä olivat kollegiaalinen-, sekä esihenkilöiltä saatu tuki, jotka koettiin toimivina ja työhyvinvointia lisäävinä.

Kuormittavia tekijöitä olivat työsuhde-etujen puute, työvuorojen resurssointi, asiakkaat/asiakasperheet ja kolmivuorotyö. Ratkaisuiksi esitettiin työsuhde-etujen palauttamista, lisäresursointia työvuoroihin, selkeämpää työnjakoa, palkkauksen parantamista sekä uhka- ja vaaratilanteiden selkeää ohjeistusta ja purkua. Konkreettisia kehittämisideoita olivat lisä resurssointi, virkistyspäivät/ yhteinen tekeminen, työsuhde-edut ja parempi palkkaus.

Opinnäytetyön tuloksia ja konkreettisia ideoita voidaan soveltaen käyttää vastaavissa organisaatioissa ja muissa lastensuojelun laitoshoidon yksiköissä.

Asiasanat: lastensuojelu, sijaishuolto, työhyvinvointi, työn kuormittavuus

ABSTRACT

Sari Mäkinen Maya Poutala

Dimensions of well-being at work in child welfare in institutional care for children 50 pages and 5 appendices Autumn, 2021 Diaconia University of Applied Sciences Master’s Degree in Social Services Master of Social Services Promoting social participation and rehabilitation

Public discussion has been focusing on the operating policies of child welfare institutions, employee fatigue and the general mental wellbeing of today’s youth. This thesis examines the well-being of child welfare institution employees. There is only a limited amount of research data available on this topic.

Kalliola Ltd, Finland offers foster care to approximately 80 children in seven children’s homes. This thesis discusses the welfare and workload of the employees in Kalliola children’s homes, including all the variables that affect them. Additionally, some concrete suggestions are made to improve well-being at work. Well-being at work is one of the themes that Kalliola Human Resources department is focusing on in 2021.

This thesis was written as a Webropol survey based on the Kalliola Pulssi- questionnaire. Well-being at work was divided into physical, mental and social well-being, and the material collected was divided accordingly. The method used for collecting the material was a questionnaire and the method of analysis was data-driven content analysis. 55 employees participated in the study.

Things that affect physical well-being have an indirect effect on well-being at work and how the day is structured. Shift planning, ergonomic work scheduling and fringe benefits help support physical well-being at work. 95 percent of the people, who participated, felt that the work atmosphere is a key factor affecting mental well-being. Collegiality and support from superiors were seen as the most important aspects of social wellbeing and as important factors that increase well-being at work.

Work-related strain can be caused by a lack of fringe benefits, work resourcing, clients/ client families and three-shift work. The following solutions were suggested: reintroducing fringe benefits, additional resources to work shifts, a clear division of work tasks, a salary increase, and clear procedures in cases of accident or danger. Concrete ideas for improvement were additional resources, recreational activities/ doing things together, fringe benefits and a salary increase.

The results and concrete ideas of this thesis can be adjusted to suit any similar organisations and other child welfare institutions.

Keywords: child welfare, foster care, well-being at work, work-related strain