KOHTI OMAEHTOISTA LIIKUNTAA : Keinoja nuorten mielenterveyskuntoutujien liikuntamotivaation tukemiseksi

Abstract

Harju, Heidi & Malmberg, Nina. Kohti omaehtoista liikuntaa. Keinoja nuorten mielenterveyskuntoutujien liikuntamotivaation tukemiseksi. Helsinki, syksy 2009. 66 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).

Opinnäytetyö sai alkunsa nuorten mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö Casa Francan työntekijöiden toiveesta löytää keinoja nuorten mielenterveyskuntoutujien liikuntamotivaation lisäämiseksi. Liikunta-aiheinen opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisesti. Työn tavoitteena oli tarjota positiivisia kokemuksia liikunnasta asiakaslähtöisen ohjauksen kautta ja nuorten mielenterveyskuntoutujien oman sisäisen liikuntamotivaation vahvistaminen. Lisäksi tavoitteena oli antaa Casa Francan työntekijöille uusia näkökulmia ohjaustyöhön.

Ohjasimme liikuntaryhmän syksyllä 2008 Casa Francan nuorille mielenterveyskuntoutujille. Ryhmä kokoontui kymmenen kertaa viikon välein. Osallistujia oli 6–10 kerrasta riippuen. Työmenetelminä käytettiin motivoivaa haastattelua ja muutosvaihemallia. Opinnäytetyössä tarkasteltiin edellä mainittujen työmenetelmien käyttöä liikuntaryhmän ohjauksessa.

Opinnäytetyön tavoitteiden saavuttamista tutkittiin niin laadullisin kuin määrällisin menetelmin. Ennen liikuntaryhmän aloittamista asiakkaiden suhtautumista liikuntaa kohtaan kartoitettiin lomakekyselyllä. Sama kysely uusittiin viimeisellä kerralla, ja sen avulla arvioitiin asenteissa mahdollisesti tapahtuneita muutoksia ja ryhmälle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Ryhmäkerroilla käytettiin osallistuvaa havainnointia. Näin havainnoitiin asiakkaiden asenteissa ja motivaatiossa tapahtuvia muutoksia. Havainnot kirjattiin jokaisen ryhmäkerran jälkeen päiväkirjaan. Motivoivan haastattelun toteutumista arvioitiin ryhmäkerroilla R. W. Millerin vuorovaikutuksen koodauskäsikirjaa soveltaen. Viimeisellä kerralla toteutettiin ryhmähaastattelu.

Saadut tulokset viittaavat siihen, että motivoiva haastattelu on toimiva työmenetelmänä mielenterveyskuntoutujien liikuntamotivaation tukemisessa. Nuoret mielenterveyskuntoutujat toivat esille kokeneensa valinnan vapauden tärkeäksi ja mielekkääksi. Asiakaslähtöisten työmenetelmien käyttöä sekä asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioittavaa työotetta tulisi lisätä kaikenlaisessa kuntouttavassa työssä. Muutosvaihemalli toimii hyvin liikunnan lisäämiseen tähtäävän keskustelun tukena, mutta sen vaikutusten tutkimiseen tarvittaisiin pidemmän aikavälin työskentelyä.

Asiasanat: mielenterveys, mielenterveyskuntoutujat, motivaatio, liikunta, toiminnalliset menetelmät, opinnäytteet

Harju, Heidi and Malmberg, Nina Towards Self-determination: Strategies for Supporting Mental Health Rehabilitants’ Physical Fitness. 66 p., 2 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn 2009.

Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services.

The aim of this thesis was to find ways to motivate a residential support community, Casa Franca’s young mental health rehabilitants to exercise. This was to be carried out with customer-oriented methods of guidance in order to achieve positive sporting experiences and strengthening the motivation for physical fitness. In addition, the purpose was to offer new guiding methods for the employees in Casa Franca.

The thesis was a functional development project. It was carried out as an exercise group consisting of ten sessions once a week in autumn 2008. Exercises consisted of e.g. football, bowling and walking. There were 6–10 participants per group session. Motivational interviewing and the transtheoretical model were used as methods. In this thesis these above-mentioned methods were being assessed.

The material was gathered by quantitative and qualitative methods using a group interview, a questionnaire and participatory observation in order to observe participants’ changing attitudes and motivation. There were two questionnaires, one before the group started and the other one at the last group meeting. The group interview was conducted at the last meeting. The use of motivational interviewing as means of guidance was analysed adapting R.W. Miller’s Motivational Skill Coder’s manual.

Based on observation, a group interview and questionnaires, the rehabilitants seemed to benefit from the spirit of motivational interviewing. The rehabilitants’ freedom of choice and self-determination were key elements in improving their motivation. Therefore, motivational interviewing seems to work well with mental health rehabilitants. As for the transtheoretical model, it is an effective tool when discussing behavioural changes. In order to achieve behavioural changes in one’s exercise habits, long term work and guidance are needed.

Keywords: young mental health rehabilitants, motivational interviewing, functional development project, transtheoretical model, exercising