Kielitietoisesti kohti suomalaista työelämää: maahanmuuttajataustan vaikutus ammatillisen kielitaidon kehittymiseen sosiaalialan toimintaympäristöissä

Abstract

Tutkimuspainotteisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia miten maahanmuuttajataustaiset sosiaalialan ammattilaiset kehittävät ammatillista suomen kielen taitoaan. Tarkoituksena tässä työssä oli myös saada ymmärrystä siitä, miten ammatillinen suomen kielen taitotaso vaikuttaa työtehtävistä selviytymiseen maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kohdalla. Työn tavoitteena oli tuottaa kokemuspohjaista tietoa, joka palvelee Opin portailta työelämään Satakunnassa -hanketta sen pyrkimyksessä sujuvoittaa maahanmuuttajien työllistymistä vahvistamalla sosiaali- ja terveysalan työpaikkojen kielitietoisuusosaamista.

Tutkimuksen aineistokeruumenetelmäksi valittiin puolistrukturoitu teemahaastattelu. Tutkimusaineisto koostuu kuudesta teemahaastattelusta, joihin pyydettiin mukaan maahanmuuttajataustaisia sosiaalialan ammattilaisia. Ammatiltaan he olivat sosionomeja, sosiaalityöntekijöitä ja sosionomi-diakoneja. Aineistonkeruussa lähestyttiin suomen kielen osaamista eri näkökulmista. Aineistonkeruun pääteemoiksi valittiin kotoutumiskoulutus, non-formaali kielen opiskelu, työllistyminen ja ammattitaito sekä ammatillisen suomen kielen kehittyminen. Tutkimustulosten analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä toimi kielitietoisuus.

Tutkimukseen osallistuvat henkilöt olivat sitä mieltä, että suomen kielen taito kehittyy parhaiten vuorovaikutustilanteissa. Harrastus- ja vapaaehtoistoiminta, täydennyskoulutus tai työharjoittelu ovat esimerkiksi toimintoja, joissa suomen kieli ei ole tavoitteena vaan vuorovaikutuksen välineenä. Ammatillisen kielen kehittyminen sosiaalialalla on myös kytköksissä työpaikalla tapahtuvaan vuo-rovaikutukseen. Pohdiskelu omasta ammatillisen suomen kielen taidon riittävyydestä kuuluu haastateltujen ammatillisen itsevarmuuden kehittymiseen. Asiakkaiden ja työyhteisöjen suhtautuminen tutkimushenkilöiden kielitaitoon vaikutti heidän työssä suoriutumiseen.

Tutkimustulokset osoittivat, että ammattitaito ja ammatillinen kielitaito muodostavat kokonaisuuden eikä tunnu luontevalta käsitellä niitä erilleen. Niiden kehittymistä voi kuvata kaksisuuntaisena prosessina, jossa ammattitaito ja kielitaito vahvistuvat toinen toistaan tukemalla. Tutkimustulokset vahvistivat teoreettisen lähtökohdan työelämässä tarvittavan kielitaidon työpaikka- ja tilannekohtaisuudesta. Erittäin hyvän suomen kielen taidon koettiin ratkaisevaksi tekijäksi tärkeiden asiakirjojen laatimisessa. Muissa työtilanteissa viestintätaidot merkit-sevät enemmän kuin virheetön kielenkäyttö ja epätäydellinen suomen kielikin riittää.

The goal of this research-oriented thesis was to find out how social service professionals with an immigrant background develop their professional Finnish language skills. This work also aimed at gaining understanding of what the effects of professional Finnish language skills are in terms of performing at work as far as professionals with immigrant background are concerned. The purpose of the thesis was to develop empirically based knowledge for the use of a project called From the Learning Steps to Working Life in Satakunta. This project strives for facilitating the employment of social service graduates with an immigrant background and for strengthening the language awareness of working life in social and health care sectors.

The method of semi-structured theme interviews was utilized in the study for collecting the data. The research data consists of six theme interviews with social service professionals with an immigrant background. By profession, the interviewees were bachelors of social services, social workers and deacons. The focus of the interviews centered around the Finnish language skills from different aspects. Topics such as integration courses, non-formal language learning, employment and expertise as well as the development of professional Finnish language skills were covered. The research material was analyzed with content analysis. Language awareness was chosen as the theoretical framework of this thesis.

All the participants of the study claimed that Finnish language skills develop most effectively in interaction with others. Hobbies and voluntary work as well as further education and work placements are activities where Finnish language is not the target, but it works as a tool for interaction. As for the develop-ment of professional language skills, it also appears to be in close connection with interaction taking place in professional environments. The analysis of the research data suggests that for the interviewees, pondering on their own professional Finnish language expertise and its sufficiency is part of the development of their professional self-confidence. The attitudes of the clients as well as the work communities towards the interviewees’ language skills has had an influence on how the interviewees perform at work.

One of the most significant results was that in the social service sector, the professional skills and professional language skills should not be dealt with as separate units as they are closely connected to each other. The development of professional and language skills can be described as a two-way process where they are strengthened by supporting one another. The theoretical start-ing point of sufficient working life language skills being workplace- and situation-dependent was reinforced by the result of the study. The conclusion seems to be that excellent language skills are needed when creating important documents. In other work situations, imperfect Finnish language functions well, and communication expertise is apparently more crucial than flawless language use.

Keywords: professional language, language awareness, immigrants, social services