Myrskyn silmässä : Fortumiin liittyvä uutisointi vuodenvaihteen 2011–2012 myrskyjen aikana
Pohjavirta, Veera (2012)
Pohjavirta, Veera
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120518467
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120518467
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on energiayhtiö Fortumiin liittyvä uutisointi vuodenvaihteen 2011–2012 myrskyjen aikana. Joulukuussa 2011 puhjenneiden myrskyjen takia pahimmillaan 200 000 Fortumin asiakasta oli ilman sähköjä. Yhtiössä koettiin, että media oli kriittinen juuri Fortumia kohtaan, vaikka muidenkin sähköyhtiöiden asiakkaat kärsivät katkoista.
Tässä tutkimuksessa pyrin selvittämään, millaisia toistuvia asenteita myrskyuutisoinnista löytyi. Analysoin kolmen sanomalehden, Helsingin Sanomien, Turun Sanomien ja Salon Seudun Sanomien uutisointia kahden viikon ajalta 28.12.2011–10.1.2012. Tutkin otsikkoja ja ingressejä yhdessä sekä leipätekstejä erikseen. Aineistooni sisältyy yhteensä 75 artikkelia.
Käyttämäni tutkimusmetodi on kehysanalyysi. Kvantitatiivista tutkimusmenetelmää on käytetty aineiston määrällisessä luokittelussa, ja kehysanalyysi edustaa kvalitatiivista tutkimusmetodia. Selvitän, millaisiin kehyksiin aineistoni uutisointi jakautuu, ja löytyykö lehtien välillä selkeitä eroja.
Aineiston analyysissa toistuvia kehyksiä olivat seurauksia tarkasteleva kehys, syitä tai syyllistä hakeva kehys sekä ratkaisua etsivä kehys. Tutkimuksessa selvisi, että Helsingin Sanomien uutisointi sijoittui useimmin syitä tai syyllistä hakevaan kehykseen sekä otsikoinnissa ja ingresseissä että leipäteksteissä.
Syitä tai syyllisiä hakevaan kehykseen valikoitui eniten uutisia, joissa puhujina oli tavallisia kansalaisia. Vaikka Salon Seudun Sanomat haastatteli tavallisia kansalaisia määrällisesti eniten, sen uutisoinnissa ei kuitenkaan korostunut syitä tai syyllistä hakeva kehys.
Turun Sanomien uutisointi oli yleisesti neutraalia. Lehti haastatteli suhteessa vähiten tavallisia kansalaisia, mikä voidaan nähdä syitä tai syyllistä hakevaan kehykseen sijoittuneiden uutisten vähäisen määrän yhtenä tekijänä.
Tässä tutkimuksessa pyrin selvittämään, millaisia toistuvia asenteita myrskyuutisoinnista löytyi. Analysoin kolmen sanomalehden, Helsingin Sanomien, Turun Sanomien ja Salon Seudun Sanomien uutisointia kahden viikon ajalta 28.12.2011–10.1.2012. Tutkin otsikkoja ja ingressejä yhdessä sekä leipätekstejä erikseen. Aineistooni sisältyy yhteensä 75 artikkelia.
Käyttämäni tutkimusmetodi on kehysanalyysi. Kvantitatiivista tutkimusmenetelmää on käytetty aineiston määrällisessä luokittelussa, ja kehysanalyysi edustaa kvalitatiivista tutkimusmetodia. Selvitän, millaisiin kehyksiin aineistoni uutisointi jakautuu, ja löytyykö lehtien välillä selkeitä eroja.
Aineiston analyysissa toistuvia kehyksiä olivat seurauksia tarkasteleva kehys, syitä tai syyllistä hakeva kehys sekä ratkaisua etsivä kehys. Tutkimuksessa selvisi, että Helsingin Sanomien uutisointi sijoittui useimmin syitä tai syyllistä hakevaan kehykseen sekä otsikoinnissa ja ingresseissä että leipäteksteissä.
Syitä tai syyllisiä hakevaan kehykseen valikoitui eniten uutisia, joissa puhujina oli tavallisia kansalaisia. Vaikka Salon Seudun Sanomat haastatteli tavallisia kansalaisia määrällisesti eniten, sen uutisoinnissa ei kuitenkaan korostunut syitä tai syyllistä hakeva kehys.
Turun Sanomien uutisointi oli yleisesti neutraalia. Lehti haastatteli suhteessa vähiten tavallisia kansalaisia, mikä voidaan nähdä syitä tai syyllistä hakevaan kehykseen sijoittuneiden uutisten vähäisen määrän yhtenä tekijänä.