Lapsiperheiden kokemuksia hyvinvointitiedon keruusta laajoissa 4-vuotisterveystarkastuksissa

Abstract

Salmi, Sirpa ja Jurmu, Tiina; Lapsiperheiden kokemuksia hyvinvointitiedon keruusta laajoissa 4-vuotisterveystarkastuksissa. Oulu, syksy 2012, 69 sivua, 9 liitettä (21 sivua). Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen Oulu. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK).

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lasten vanhempien näkemyksiä hyvinvointi-tiedon keruusta TUKEVA 2-hankkeen laajoissa 4-vuotisterveystarkastuksissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli saadun tiedon avulla kehittää neuvolan ja varhaiskasvatuksen toimintaa ja vahvistaa yhteistyötä vanhempien kanssa. Hoitotyön näkökulmasta on tärkeää antaa luotettavaa ja ajankohtaista tietoa lapsiperheiden tarpeista ja etsiä hyvinvointia tukevia keinoja lapsiperheiden arkeen.

Tutkimusaineisto kerättiin strukturoiduilla kyselylomakkeilla Kempeleen, Limingan ja Oulun pilottineuvoloissa. Tutkimusaika oli 1.3.2012 - 31.5.2012. Aineisto muodostui pilotointiin osallistuvien kuntien neuvolan ja päivähoidon 4 vuotta täyttäneistä lapsista ja heidän perheistään (n=153). Vastausprosentti oli 71. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistical ver 20 -ohjelmalla. Tutkimustuloksia kuvattiin taulukoin ja kuvioin.

Tutkimustulokset osoittivat, että vanhemmat kokivat kutsun neuvolaan myönteisenä. Vastauksissa ei tullut selkeästi esille, että vanhempien voimavaroja kartoittavat kysymykset olisivat lisänneet perheessä keskustelua tai hyvinvointia. Lasta koskevista kysymyksistä 4-vuotias kotona - lomakkeessa vanhemmat kokivat olevan enemmän hyötyä neuvolaan kuin perheelle itselleen. Päivähoidon tekemistä havainnoista koettiin olevan hyötyä sekä perheelle että päivähoidolle. Yhteistyö neuvolan ja päivähoidon kanssa oli toiminut hyvin. Vanhempien mielipiteissä oli myös eroja: isät eivät ilahtuneet kutsusta yhtä paljon kuin äidit. Yhteisen ajan löytyminen neuvolaan onnistui isien mielestä paremmin kuin äitien. Isät kokivat yhteisen keskustelun neuvolassa ja päivähoidossa merkityksellisemmäksi kuin äidit.

Salmi, Sirpa and Jurmu, Tiina; Experiences of families on well-being through collection of information in an extensive 4-year-old checkup. Oulu, autumn 2012, 69 pages, 9 ap-pendices. Diaconia University of Applied Sciences, Diak Oulu unit, Bachelor of nursing, Registered Nurse.

The purpose of this study was to find out what is the understanding of parents in the well-being information collection in the TUKEVA 2 project during the 4-year-old health checkup. The objective of this study was, through the information collected in the research, to develop methods used by the child health centers and early development centers and to strengthen collaboration between these agencies and parents. From the point of view of caregiving, it is important to give trustworthy and up-to-date infor-mation on the needs of families with children and look for methods to support well-being in everyday life.

The research material was collected through a structured questionnaire in pilot child health centers in Kempele, Liminka and Oulu, Finland. Research was carried out from March 1 to May 31, 2012. The research data was gathered from the responses given by the 4-year-old children and their parents (N=153) at the child health centers and day-care centers in the pilot locations. 71 % answered to the questionnaire. The data was analyzed by the IBM SRSS Statistical ver 20 program. The results are shown with graphs and charts.

The research results showed that parents had positive reactions to the invitation to the child health center. In the responses it was not clear whether questions relating to the parents’ resources, increased discourse or well-being within the family. With questions relating to the 4-year-old child at home, parents felt that the questions were more bene-ficial to the child health centers than to the family. Observations on early development were felt to be beneficial to both the child health center and the family. Collaboration between the child health centers and the home worked well. Differences in opinions of parents were most apparent in that fathers were not as delighted with the invitation as mothers. Fathers found time to visit the child health center more easily than mothers. The discussions were seen more beneficial by mothers than by fathers.

Key words: family, well-being, child health center, early development, caregiving, qualitative research