YKSI IHMINEN – KAKSI TYÖTÄ : Kokemuksia ja kehittämistarpeita omaishoidon ja ansiotyön yhdistämistä tukevista palveluista
Happonen, Kati (2012)
Happonen, Kati
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112215956
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112215956
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Happonen, Kati. Yksi ihminen–kaksi työtä Kokemuksia ja kehittämistarpeita omaishoidon ja ansiotyön yhdistämistä tukevista palveluista. Diak, Itä, Pieksämäki, syksy 2012, 62 s, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).
Suomalaisen sosiaali- ja terveyspolitiikan keskeinen tavoite on tukea hoivaa tarvitsevien henkilöiden kotona asumista. Omaishoidon tuen avulla voidaan tukea hoidettavan ja hoitajan hyvinvointia, ennaltaehkäistä ja korvata intensiivisten palveluiden tarvetta. Työvuosien jatkaminen ja eläkkeelle jäämisen myöhentyminen antavat syytä pohtia miten ansiotyön ja läheisistä huolehtimisen yhteensovittamista voitaisiin tukea. Epävirallinen hoiva ja huolenpito ovat yhä suuremmassa roolissa, kun (toisin päin?)julkiset palvelujärjestelmät eivät kykene vastaamaan huolenpidon tarpeisiin.
Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittamista tukevia palveluita ja niiden kehittämistarpeita. Kehittämistarpeita kuvattiin omaishoitajien kokemusten ja näkemysten pohjalta. Tutkimuksen tarve tuli työelämästä, Pieksämäen omaishoitajat -yhdistyksestä. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla neljältä omaishoidon ja ansiotyön yhteen sovittaneelta naiselta Etelä-Savon alueelta. Haastattelut litteroitiin ja aineisto analysoitiin laadullisella aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Työssäkäyvillä omaishoitajilla oli kokemuksia ja näkemyksiä palveluohjauksesta, kuljetus- ja saattajapalvelusta, vapaa-aikaa mahdollistavista palveluista sekä kotipalvelusta ja henkilökohtaisesta avustajasta. Keskeisten tutkimustulosten mukaan kuntien ohjaus- ja neuvontapalvelua tulisi kehittää, jotta omaishoitajat löytäisivät helpommin tietoa omaishoidon tuesta palveluineen.
Eri elämäntilanteiden mukaan muuttuva yksilöllinen palvelutarve tulisi huomioida. Vammaisten lasten vanhemmat toivoivat neuvolasta saakka rinnalla kulkevaa, asiantuntevaa ohjausta ja opastusta lapsen kasvun mukaan. Vapaapäivien viettämisen mahdollistamiseksi toivottiin todelliseen tarpeeseen vastaavia hoitopaikkoja tai sijaishoitoa. Kodin arjen askareisiin haluttaisiin konkreettista apua. Tämä mahdollistaisi työssäkäyvälle omaishoitajalle hetken irtautumisen hoivatyöstä ansiotyön lomassa.
Tutkimuksen perusteella hoiva- ja ansiotyön yhteensovittamiseksi tarvitaan joustavia, yksilöllisesti räätälöityjä palveluita. Palveluissa tulisi huomioda niin hoidettavan kuin omaishoitajan ja koko perheen kokonaisvaltainen hyvinvointi ja jaksaminen. Palveluohjauksen merkitys on keskeisessä roolissa. Palveluista tiedottamista, neuvontaa ja ohjausta tulisi lisätä. Omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittamiseksi toivotaan konkreettista apua kodin askareisiin. Työssäkäyvällä omaishoitajalla tulisi olla myös mahdollisuus vapaa-ajan viettoon.
Asiasanat: Omaishoito, ansiotyö, hoidettava, palvelut, kvalitatiivinen tutkimus.
Happonen, Kati. Yksi ihminen–kaksi työtä Kokemuksia ja kehittämistarpeita omaishoidon ja ansiotyön yhdistämistä tukevista palveluista. Diak, Itä, Pieksämäki, syksy 2012, 62 s, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).
Suomalaisen sosiaali- ja terveyspolitiikan keskeinen tavoite on tukea hoivaa tarvitsevien henkilöiden kotona asumista. Omaishoidon tuen avulla voidaan tukea hoidettavan ja hoitajan hyvinvointia, ennaltaehkäistä ja korvata intensiivisten palveluiden tarvetta. Työvuosien jatkaminen ja eläkkeelle jäämisen myöhentyminen antavat syytä pohtia miten ansiotyön ja läheisistä huolehtimisen yhteensovittamista voitaisiin tukea. Epävirallinen hoiva ja huolenpito ovat yhä suuremmassa roolissa, kun (toisin päin?)julkiset palvelujärjestelmät eivät kykene vastaamaan huolenpidon tarpeisiin.
Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittamista tukevia palveluita ja niiden kehittämistarpeita. Kehittämistarpeita kuvattiin omaishoitajien kokemusten ja näkemysten pohjalta. Tutkimuksen tarve tuli työelämästä, Pieksämäen omaishoitajat -yhdistyksestä. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla neljältä omaishoidon ja ansiotyön yhteen sovittaneelta naiselta Etelä-Savon alueelta. Haastattelut litteroitiin ja aineisto analysoitiin laadullisella aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Työssäkäyvillä omaishoitajilla oli kokemuksia ja näkemyksiä palveluohjauksesta, kuljetus- ja saattajapalvelusta, vapaa-aikaa mahdollistavista palveluista sekä kotipalvelusta ja henkilökohtaisesta avustajasta. Keskeisten tutkimustulosten mukaan kuntien ohjaus- ja neuvontapalvelua tulisi kehittää, jotta omaishoitajat löytäisivät helpommin tietoa omaishoidon tuesta palveluineen.
Eri elämäntilanteiden mukaan muuttuva yksilöllinen palvelutarve tulisi huomioida. Vammaisten lasten vanhemmat toivoivat neuvolasta saakka rinnalla kulkevaa, asiantuntevaa ohjausta ja opastusta lapsen kasvun mukaan. Vapaapäivien viettämisen mahdollistamiseksi toivottiin todelliseen tarpeeseen vastaavia hoitopaikkoja tai sijaishoitoa. Kodin arjen askareisiin haluttaisiin konkreettista apua. Tämä mahdollistaisi työssäkäyvälle omaishoitajalle hetken irtautumisen hoivatyöstä ansiotyön lomassa.
Tutkimuksen perusteella hoiva- ja ansiotyön yhteensovittamiseksi tarvitaan joustavia, yksilöllisesti räätälöityjä palveluita. Palveluissa tulisi huomioda niin hoidettavan kuin omaishoitajan ja koko perheen kokonaisvaltainen hyvinvointi ja jaksaminen. Palveluohjauksen merkitys on keskeisessä roolissa. Palveluista tiedottamista, neuvontaa ja ohjausta tulisi lisätä. Omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittamiseksi toivotaan konkreettista apua kodin askareisiin. Työssäkäyvällä omaishoitajalla tulisi olla myös mahdollisuus vapaa-ajan viettoon.
Asiasanat: Omaishoito, ansiotyö, hoidettava, palvelut, kvalitatiivinen tutkimus.