Miten harjoittelijat otetaan kentällä vastaan? : Viittomakielentulkkiopiskelijoiden kokemuksia asiakkaiden asenteista harjoittelijoita kohtaan
Simpanen, Heta (2013)
Simpanen, Heta
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304244965
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304244965
Tiivistelmä
Viittomakielentulkin koulutusohjelmaan kuuluu vähintään kaksi harjoittelua, jotka suoritetaan tulkkauspalveluja tuottavassa yrityksessä tai organisaatiossa. Harjoittelussa opiskelijan tulee soveltaa opittua teoriaa käytännön tilanteissa. Harjoittelujen kautta opiskelijat saavat kuvan taitotasostaan työelämän vaatimuksiin nähden, sillä opiskelijat pääsevät todellisille tulkkaustoimeksiannoille mukaan, todellisten asiakkaiden kanssa.
Opiskelijoiden keskuudessa liikkuneiden kuulopuheiden mukaan viittomakieliset asiakkaat eivät halua harjoittelijoita tulkkaamaan heidän asioitaan eikä välttämättä edes koko tilanteeseen mukaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää miten tulkkiopiskelijat kokivat asiakkaiden suhtautuvan heihin, harjoittelijoihin. Tutkimuksella pyrittiin myös vastaamaan, mitkä asiat opiskelijoiden mielestä vaikuttivat asiakkaiden asenteisiin, käytökseen ja ajatuksiin liittyen harjoittelijoihin.
Opinnäytetyön tilaajana toimi Humanistinen ammattikorkeakoulu. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin verkkokyselyä. Tutkimusjoukkona toimi vuonna 2009 aloittaneet viittomakielentulkkiopiskelijat Helsingistä ja Kuopiosta, joiden opiskelu- ja asioimistulkkausharjoittelut sopivat tutkimuk-sen aikatauluun erinomaisesti. Ensimmäinen kyselyerä, joka toteutettiin pilottiversiona, kerättiin keväällä 2012. Toinen kyselyerä, pilottiversiosta muokattu kysely, kerättiin syksyllä 2012. Opiskelijoiden toivottiin vastaavan kyselyyn harjoittelunsa jokaisena päivänä.
Tutkimustuloksista huomattiin, että opiskelijoiden keskuudessa kiertäneet kuulopuheet eivät pidä paikkaansa. Asiakkaat olivat opiskelijoita kohtaan ystävällisiä ja opiskelijat pääsivät lähes kaikkiin tulkkaustilanteisiin mukaan. Opiskelijat saivat myös tulkata. Asiakkaiden antama palaute tai opiskelijoiden kokemus tilanteesta oli enimmäkseen positiivista. Jos opiskelija ei päässyt mukaan tulkkaustoimeksiannolle, siihen koettiin vaikuttavan tilanteen henkilökohtaisuus, asiakkaan toive tai yksinkertaisesti toimeksiannon peruuntuminen. Jos opiskelija ei saanut tulkata, päätös liittyi yleensä opiskelijan tai ohjaajan esittämään toiveeseen – asiakkaan toiveella ei juurikaan ollut merkitystä. Myös liian haastava aihe ja opiskelijan riittämättömät tulkkaustaidot vaikuttivat monesti siihen, että opiskelija ei tulkannut. Opiskelijat eivät kovinkaan tarkasti osanneet arvioida asiakkaiden tietämystä tulkkiopiskelijoiden vaitiolovelvollisuudesta, Humakin harjoitteluista tai viittomakielentulkkikoulutuksesta yleensä.
Tutkimuksen kautta tilaaja saa suoraa, arkistoitua tietoa opiskelijoiden harjoittelukokemuksista, jonka perusteella se voi esimerkiksi kehittää harjoittelukäytäntöjään. Viittomakielen tulkkauspalvelua tarjoaville yrityksille tutkimus antaa tietoa harjoitteluista ja tulkkia käyttävistä asiakkaista opiskelijoiden näkökulmasta. Harjoittelun ohjaajina toimivat viittomakielentulkit saavat tietoonsa opiskelijoiden kokemuksia, joita he voivat hyödyntää seuraavia opiskelijoita ohjatessaan. Opiskelijoille tutkimus on hyödyllistä etukäteistietoa heidän tulevia harjoittelujaan varten.
Tutkimuksen tuloksia tullaan toivottavasti hyödyntämään harjoitteluun lähtevien opiskelijoiden kannus-tamisessa. Tutkimuksesta nousi myös jatkotutkimusaiheita, joihin Humanistinen ammattikorkeakoulu voisi tarttua parantaakseen harjoittelujensa mielekkyyttä, opiskelijoiden harjoitteluhalukkuutta ja yritysten valmiutta ottaa harjoittelijoita vastaan.
Opiskelijoiden keskuudessa liikkuneiden kuulopuheiden mukaan viittomakieliset asiakkaat eivät halua harjoittelijoita tulkkaamaan heidän asioitaan eikä välttämättä edes koko tilanteeseen mukaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää miten tulkkiopiskelijat kokivat asiakkaiden suhtautuvan heihin, harjoittelijoihin. Tutkimuksella pyrittiin myös vastaamaan, mitkä asiat opiskelijoiden mielestä vaikuttivat asiakkaiden asenteisiin, käytökseen ja ajatuksiin liittyen harjoittelijoihin.
Opinnäytetyön tilaajana toimi Humanistinen ammattikorkeakoulu. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin verkkokyselyä. Tutkimusjoukkona toimi vuonna 2009 aloittaneet viittomakielentulkkiopiskelijat Helsingistä ja Kuopiosta, joiden opiskelu- ja asioimistulkkausharjoittelut sopivat tutkimuk-sen aikatauluun erinomaisesti. Ensimmäinen kyselyerä, joka toteutettiin pilottiversiona, kerättiin keväällä 2012. Toinen kyselyerä, pilottiversiosta muokattu kysely, kerättiin syksyllä 2012. Opiskelijoiden toivottiin vastaavan kyselyyn harjoittelunsa jokaisena päivänä.
Tutkimustuloksista huomattiin, että opiskelijoiden keskuudessa kiertäneet kuulopuheet eivät pidä paikkaansa. Asiakkaat olivat opiskelijoita kohtaan ystävällisiä ja opiskelijat pääsivät lähes kaikkiin tulkkaustilanteisiin mukaan. Opiskelijat saivat myös tulkata. Asiakkaiden antama palaute tai opiskelijoiden kokemus tilanteesta oli enimmäkseen positiivista. Jos opiskelija ei päässyt mukaan tulkkaustoimeksiannolle, siihen koettiin vaikuttavan tilanteen henkilökohtaisuus, asiakkaan toive tai yksinkertaisesti toimeksiannon peruuntuminen. Jos opiskelija ei saanut tulkata, päätös liittyi yleensä opiskelijan tai ohjaajan esittämään toiveeseen – asiakkaan toiveella ei juurikaan ollut merkitystä. Myös liian haastava aihe ja opiskelijan riittämättömät tulkkaustaidot vaikuttivat monesti siihen, että opiskelija ei tulkannut. Opiskelijat eivät kovinkaan tarkasti osanneet arvioida asiakkaiden tietämystä tulkkiopiskelijoiden vaitiolovelvollisuudesta, Humakin harjoitteluista tai viittomakielentulkkikoulutuksesta yleensä.
Tutkimuksen kautta tilaaja saa suoraa, arkistoitua tietoa opiskelijoiden harjoittelukokemuksista, jonka perusteella se voi esimerkiksi kehittää harjoittelukäytäntöjään. Viittomakielen tulkkauspalvelua tarjoaville yrityksille tutkimus antaa tietoa harjoitteluista ja tulkkia käyttävistä asiakkaista opiskelijoiden näkökulmasta. Harjoittelun ohjaajina toimivat viittomakielentulkit saavat tietoonsa opiskelijoiden kokemuksia, joita he voivat hyödyntää seuraavia opiskelijoita ohjatessaan. Opiskelijoille tutkimus on hyödyllistä etukäteistietoa heidän tulevia harjoittelujaan varten.
Tutkimuksen tuloksia tullaan toivottavasti hyödyntämään harjoitteluun lähtevien opiskelijoiden kannus-tamisessa. Tutkimuksesta nousi myös jatkotutkimusaiheita, joihin Humanistinen ammattikorkeakoulu voisi tarttua parantaakseen harjoittelujensa mielekkyyttä, opiskelijoiden harjoitteluhalukkuutta ja yritysten valmiutta ottaa harjoittelijoita vastaan.