Tilaa isille : Tutkimuksesta nousevia kehittämisehdotuksia seurakunnan varhaiskasvatustyöhön
Hynynen, Noora (2013)
Hynynen, Noora
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304285377
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304285377
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on ammatillinen artikkeli, jonka tavoitteena on tutkimusnäytön pohjalta esittää kehittämisehdotuksia seurakuntien varhaiskasvatustyöhön. Isyyden toteuttaminen on ollut yhteiskunnallisessa murroksessa ja seurakuntien näkökulmasta se näkyy toisaalta pienten lasten isien yhä suurempana haluna osallistua lastensa hoivaan ja kasvatukseen, toisaalta isien yhä pienenevään halukkuuteen antaa lapselleen kristillistä kasvatusta. Isyyden kehitys yhteiskunnassa kulkee toisaalta kohti uutta isyyttä ja jaetun vanhemmuuden ihannetta toisaalta kohti ohenevaa isyyttä, jota leimaavat avioerot pikkulapsivaiheessa ja isien omistautuminen työelämälle.
Isän vaikutus lapsen kehitykseen on osoitettu lukuisilla tutkimuksilla. Sitoutunut isä vaikuttaa lapsen kehitykseen monella osa-alueella positiivisesti. Isä-lapsi-suhteen laatu heijastuu joidenkin tutkimusten mukaan lapsen kuvaan Jumalasta verrannollisesti. Isien tukeminen onnistuu tutkimusten mukaan parhaiten kun keskitytään seuraaviin osa-alueisiin: parisuhde, vanhemmuuteen liittyvä stressi, isän osaamisen tunne ja isän elämän kontekstuaaliset tekijät kuten työmarkkina-asema. Sen lisäksi palvelua tulisi kehittää isäystävällisten periaatteiden mukaan.
Isätyö pitäisi keskittää vanhemmuuteen vaikuttaviin elämänalueisiin, ajankohdat ja arjen käytännöt olisi hyvä muokata isiä huomioiviksi, toiminnan pitäisi mahdollistaa vertaistuki, isät pitäisi tehdä näkyviksi myös tilastoissa, seurakuntien laajat verkostot pitäisi valjastaa hyötykäyttöön isien tavoittamiseksi ja toiminnan järjestämiseksi. Lisäksi kristillinen kasvatus tulisi toiminnan kautta sanoittaa isien kielelle, jotta lapsi saisi kokemuksen Pyhän kohtaamisesta isän kanssa.
Isän vaikutus lapsen kehitykseen on osoitettu lukuisilla tutkimuksilla. Sitoutunut isä vaikuttaa lapsen kehitykseen monella osa-alueella positiivisesti. Isä-lapsi-suhteen laatu heijastuu joidenkin tutkimusten mukaan lapsen kuvaan Jumalasta verrannollisesti. Isien tukeminen onnistuu tutkimusten mukaan parhaiten kun keskitytään seuraaviin osa-alueisiin: parisuhde, vanhemmuuteen liittyvä stressi, isän osaamisen tunne ja isän elämän kontekstuaaliset tekijät kuten työmarkkina-asema. Sen lisäksi palvelua tulisi kehittää isäystävällisten periaatteiden mukaan.
Isätyö pitäisi keskittää vanhemmuuteen vaikuttaviin elämänalueisiin, ajankohdat ja arjen käytännöt olisi hyvä muokata isiä huomioiviksi, toiminnan pitäisi mahdollistaa vertaistuki, isät pitäisi tehdä näkyviksi myös tilastoissa, seurakuntien laajat verkostot pitäisi valjastaa hyötykäyttöön isien tavoittamiseksi ja toiminnan järjestämiseksi. Lisäksi kristillinen kasvatus tulisi toiminnan kautta sanoittaa isien kielelle, jotta lapsi saisi kokemuksen Pyhän kohtaamisesta isän kanssa.
