"SAA OLLA KAMALA ÄITI" : Murrosikäisten nuorten äitien kokemuksia vertaistukiryhmästä

Abstract

TIIVISTELMÄ

Belghiti, Anne & Heikkinen, Tanja. ”SAA OLLA KAMALA ÄITI”. Murrosikäisten nuorten äitien kokemuksia vertaistukiryhmästä. Oulu, syksy 2009. 69 sivua + 1 liite Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen, Oulu. Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus.

Opinnäytetyömme tavoitteena oli tutkia Nuorten Naisten Kristillisen Yhdistyksen (NNKY) Kamalat äidit -vertaistukiryhmässä kokoontuvien äitien kokemuksia vertaistuesta murrosikäisten vanhempina. Vertaistuella tarkoitetaan kokemusten jakamista samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa. Työn tarkoituksena oli myös tuottaa tietoa, josta on hyötyä NNKY:n uusien vastaavien ryhmien toiminnan suunnittelulle.

Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista lähestymistapaa, jossa aineisto kerättiin parihaastatteluna käyttäen puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimukseen haastateltiin neljää äitiä kahdesta eri vertaistukiryhmästä. Haastattelut nauhoitettiin ja purettiin sisällönanalyysin menetelmien mukaisesti.

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, ettei äideillä ollut keinoja vastata murrosiän tuomiin haasteisiin. Äitien kokemus oli, että nyky-yhteiskunta asettaa heille uudenlaisia haasteita, koska oma nuoruusaika ja murrosikä oli ollut hyvin erilaista kuin lapsella. Tulosten mukaan äidit kokivat tarvitsevansa tukea nuoren kanssa elämiseen. He halusivat sekä konkreettisia ohjeita että muiden vanhempien neuvoja.

Tulokset osoittivat, että äidit tunsivat vertaistuen kautta saaneensa laaja-alaista vahvistusta kasvatuksellisille näkemyksilleen sekä kokonaisvaltaista tukea äitiyteen. Vertaistukiryhmässä mukana oleminen oli tuonut konkreettisia muutoksia äitien ja heidän perheidensä elämään. Äitien kokemusten mukaan tuen merkitys oli suurinta heidän oman hyvinvointinsa ja jaksamisensa suhteen, mutta myös kotitilanteet helpottuivat äidin ja murrosikäisen välillä.

Tulosten mukaan sillä, että vertaistukiryhmän tarjoajana toimi kristillinen yhdistys, ei ollut merkitystä osallistujille. Keskeistä sen sijaan oli se, että äidit kokivat vertaistukiryhmän ilmapiirin luottamukselliseksi ja sallivaksi. Myös ammatillisilla neuvoilla ja tuella oli oma merkityksensä äitien tilanteen helpottumisessa.

Jatkotutkimuksiksi ehdotamme isien kokemuksia suhteessa nuoriin sekä heidän vertaistuentarvettaan ja sitä, kuinka syrjäytyneet, väsyneet äidit saataisiin mukaan vertaistukitoimintaan.

Asiasanat: murrosikä, nuoruus, sosiaalinen tuki, vanhemmuus, vanhempi-lapsisuhde, vertaisryhmät, vertaistuki, äitiys

ABSTRACT

Belghiti, Anne & Heikkinen, Tanja. ”It’s allowed to be a horrible mother”. The experiences of a peer group from adolescent young mothers. Oulu, Autumn 2009. 69 pages + 1 appendix.

Diaconia University of Applied Sciences, Diak North, Oulu, Finland. The Degree Programme in Social Services, Option in Diaconal Social Work. Bachelor of Social Services + qualification for the post of diaconia in the Evangelical Lutheran Church of Finland.

The purpose of the thesis was to investigate the Young Women Christian Association's (YWCA) “Horrible mothers” peer support group, the experiences of mothers peering as adolescents' parents. Peer support means the sharing of experiences with people who are in similar life situations. The purpose was also to produce information for the benefit of YWCA when developing contents for new groups.

In this thesis a qualitative approach was used, where the data was collected through a pair interview, using theme interviews. Four mothers were interviewed from two separate peer groups. The interviews were recorded, and trans-literated using the content analysis methodology.

According to the study it can be noticed that mothers had no means to respond to the challenges of puberty. Mothers' experience was that today's society sets them new challenges. Their own adolescence and puberty had been very different from their child. The results suggest that mothers felt that they needed support with living with the young person. They wanted concrete advice as well as guidelines from the other parents.

The results show that many mothers felt that they were alone responsible for rearing the adolescent, despite the possible relationship. Mothers indicated that peer support had brought broad-based confirmation for their educational visions, and comprehensive support to the motherhood. Being involved in peer support group had made substantive changes to the lives of the mothers and their families. According to the mothers' experiences, the effect was greatest for their own well-being and over-all coping, but also the domestic situations between the mother and the adolescent were eased up.

The results show that the fact that the peer support groups' organizer was a Christian community did not have any meaning for the participants. Instead, it was relevant that the mothers experienced the atmosphere in peer support group to be confidential and permissive. Also professional advice and support had an effect in the facilitation of the mothers' situation.

For future topics of examinations it is suggested how fathers experience their relationship with adolescents and if fathers also need peer support, and how marginalized and tired mothers could be intoduced to peer group activities.

Key words: puberty, adolescence, social support, parenthood, peer group, peer support, motherhood