Tilankäyttö viitotussa puheessa : Havaintoja viitotun puheen käyttäjien kommunikoinnista
Rinta-Säntti, Elina (2013)
Rinta-Säntti, Elina
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305066648
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305066648
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tavoite oli selvittää, kuinka viitottua puhetta kommunikaatiomenetelmänään käyttävät henkilöt käyttävät tilaa kommunikoinnissaan. Tilankäyttö päädyttiin rajaamaan osoituksiin, roolinvaihtoon, monisuuntaisiin verbaaleihin ja anaforiseen tilankäyttöön. Tutkielmassani anaforisella tilankäyttöllä tarkoitettiin sitä, kun viittoja rakentaa tilaan jonkinlaisen näyttämön asioista, paikantamalla viittomatilaan asioita, jotka eivät ole läsnä.
Menetelmänä käytettiin pääsääntöisesti havainnointia sekä tukena haastattelua. Havainnoitavina ja haastateltavina oli neljä viitottua puhetta kommunikaatiomenetelmänään käyttävää henkilöä. Havainnointi ja haastattelu toteutettiin lokakuussa 2012. Henkilöt valikoitiin informanteiksi siten, että mukana oli kaksi henkilöä, joilla on suomenkielisen taustan lisäksi myös viittomakielinen tausta ja kaksi henkilöä, joilla on suomenkielinen tausta.
Työn tilaaja oli Kuuloliitto ry ja työelämän ohjaaja oli Sirpa Laurén. Tutkielma tehtiin koska he tarvitsivat viitotusta puheesta enemmän tutkittua tietoa, joiden pohjalta heillä on mahdollisuus päivittää viitotun puheen suosituksia. Viitotun puheen suositukset tuotettiin Kuuloliiton viitotun puheen etäopetusprojekti Vipessä vuonna 2001-2004. Viitottu puhe on yksi viittomakielentulkin hallittavista kommunikaatiomenetelmistä. Näin ollen suositusten päivittäminen tuo hyödyn suoraa viittomakielentulkkausalalle. Tulkkikoulutuksessa suosituksia käytetään viitotun puheen opiskelussa.
Opinnäytetyöllä selvitettiin, kuinka viitotulla puheella kommunikoivat henkilöt, joilla on suomenkielisen taustan lisäksi myös viittomakielinen tausta, käyttävät tilaa kommunikoinnissaan? Sekä kuinka viitotulla puheella kommunikoivat henkilöt, joilla on suomenkielinen tausta käyttävät tilaa kommunikoinnissaan?
Työn kautta huomattiin, että viitotulla puheella kommunikoivat henkilöt, joilla on suomenkielisen taustan lisäksi myös viittomakielinen tausta käyttävät roolinvaihtoa, anaforista tilankäyttöä, osoituksia ja monisuuntaisia verbaaleja. Viitotulla puheella kommunikoivat henkilöt, joilla on suomenkielinen tausta käyttävät tilankäytön elementeistä osoituksia ja anaforista tilankäyttöä.
Viitottua puhetta käyttävistä henkilöistä kolme neljästä koki, että viitottu puhe, jossa on tilankäyttöä, on helpommin ymmärrettävää, kuin viitottu puhe jossa ei ole tilankäyttöä. Heistä kaksi oli suomenkielentaustan lisäksi viittomakielentaustaisia ja yksi oli suomenkielentaustainen. Työn kautta myös huomattiin, että viitotulla puheella kommunikoivat henkilöt voivat toivoa tilaa käytettävän heille viitottaessa eri tavoin, kuin he itse käyttävät tilaa viittoessaan.
Menetelmänä käytettiin pääsääntöisesti havainnointia sekä tukena haastattelua. Havainnoitavina ja haastateltavina oli neljä viitottua puhetta kommunikaatiomenetelmänään käyttävää henkilöä. Havainnointi ja haastattelu toteutettiin lokakuussa 2012. Henkilöt valikoitiin informanteiksi siten, että mukana oli kaksi henkilöä, joilla on suomenkielisen taustan lisäksi myös viittomakielinen tausta ja kaksi henkilöä, joilla on suomenkielinen tausta.
Työn tilaaja oli Kuuloliitto ry ja työelämän ohjaaja oli Sirpa Laurén. Tutkielma tehtiin koska he tarvitsivat viitotusta puheesta enemmän tutkittua tietoa, joiden pohjalta heillä on mahdollisuus päivittää viitotun puheen suosituksia. Viitotun puheen suositukset tuotettiin Kuuloliiton viitotun puheen etäopetusprojekti Vipessä vuonna 2001-2004. Viitottu puhe on yksi viittomakielentulkin hallittavista kommunikaatiomenetelmistä. Näin ollen suositusten päivittäminen tuo hyödyn suoraa viittomakielentulkkausalalle. Tulkkikoulutuksessa suosituksia käytetään viitotun puheen opiskelussa.
Opinnäytetyöllä selvitettiin, kuinka viitotulla puheella kommunikoivat henkilöt, joilla on suomenkielisen taustan lisäksi myös viittomakielinen tausta, käyttävät tilaa kommunikoinnissaan? Sekä kuinka viitotulla puheella kommunikoivat henkilöt, joilla on suomenkielinen tausta käyttävät tilaa kommunikoinnissaan?
Työn kautta huomattiin, että viitotulla puheella kommunikoivat henkilöt, joilla on suomenkielisen taustan lisäksi myös viittomakielinen tausta käyttävät roolinvaihtoa, anaforista tilankäyttöä, osoituksia ja monisuuntaisia verbaaleja. Viitotulla puheella kommunikoivat henkilöt, joilla on suomenkielinen tausta käyttävät tilankäytön elementeistä osoituksia ja anaforista tilankäyttöä.
Viitottua puhetta käyttävistä henkilöistä kolme neljästä koki, että viitottu puhe, jossa on tilankäyttöä, on helpommin ymmärrettävää, kuin viitottu puhe jossa ei ole tilankäyttöä. Heistä kaksi oli suomenkielentaustan lisäksi viittomakielentaustaisia ja yksi oli suomenkielentaustainen. Työn kautta myös huomattiin, että viitotulla puheella kommunikoivat henkilöt voivat toivoa tilaa käytettävän heille viitottaessa eri tavoin, kuin he itse käyttävät tilaa viittoessaan.