Lastentarhanopettajien näkemyksiä työtyytyväisyydestä ja sen kehittämisestä
Lindholm, Ann-Mari (2013)
Lindholm, Ann-Mari
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2013

Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302252578
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302252578
Tiivistelmä
Lindholm, Ann-Mari. Lastentarhanopettajien näkemyksiä työtyytyväisyydestä ja sen kehittämisestä. Helsinki, kevät 2013, 68 s., 1 liite.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Sosiaali- ja kasvatusalan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan kelpoisuus.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää lastentarhanopettajien näkemyksiä työtyytyväisyydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi tavoitteena oli selvittää miten työtyytyväisyyttä voidaan kehittää teorian ja tässä työssä saatujen tutkimustulosten pohjalta. Työtyytyväisyydellä tarkoitetaan tekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijän asenteisiin työtä kohtaan. Työtyytyväisyyttä edistävät esimerkiksi työn sisältö, työyhteisön avoin ilmapiiri ja esimiehen johtamistapa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin määrällistä tutkimusta. Aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla kolmesta satunnaisesti valitusta pääkaupunkiseudulla sijaitsevasta päiväkodista lokakuussa 2012. Kysely sisälsi sekä avoimia että monivalintatyyppisiä kysymyksiä. Aineiston analyysissä käytettiin määrällistä analyysimenetelmää. Kyselyyn vastasi 14 lastentarhanopettajaa. Tutkimuksen vastausprosentti on 100.
Tutkimustuloksista selvisi, että lähes kaikki kyselyyn vastanneet lastentarhanopettajat pitävät työtyytyväisyyttä tärkeänä asiana ja kokevat, että omalla tyytyväisyydellä on vaikutus työn laatuun ja sitä kautta lasten hyvinvointiin. Tuloksista ilmeni, että työajan ulkopuolinen toiminta, esimerkiksi liikunnalliset kerhot, ja ergonomian huomioiminen työympäristössä edistävät työtyytyväisyyttä. Vastaajien mielestä esimies huomioi tyytyväisyyden työyhteisössä avoimella keskustelulla ja työyhteisöä koskevien asioiden jakamisella. Kyselyyn vastanneista suurin osa on tyytyväisiä työhönsä ja pitää työtään tärkeänä, mutta myös vaativana.
Avoimien kysymysten vastausten perusteella työtyytyväisyyttä voidaan kehittää työntekijän myönteisellä suhtautumisella lapsiin, työkavereihin ja lasten vanhempiin. Tuloksista ilmeni, että työajan ulkopuolista virkistystoimintaa ja toisen työn arvostamista pitäisi lisätä. Päiväkodin ryhmäkokoja pitäisi vastaajien mielestä pienentää. Ilmapiiristä ja etenemismahdollisuuksista voisi tehdä tarkentavat jatkotutkimukset, jotta päiväkodit saisivat yksityiskohtaisempaa tietoa siitä, miten ilmapiiriä ja vastaajien etenemistä voisi kehittää käytännössä. Lastentarhanopettajat toivovat, että päiväkodissa olisi enemmän koulutettua henkilökuntaa ja suunnitteluaika olisi organisoitua. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää päiväkodin toiminnan, työympäristön ja henkilökunnan tyytyväisyyden kehittämisessä, koska työyhteisöt saavat lisää tietoa tyytyväisyyteen vaikuttavista tekijöistä. Työyhteisöt saavat lisäksi konkreettisia esimerkkejä ja välineitä työtyytyväisyyden kehittämiseen varhaiskasvatuksessa.
Asiasanat: työtyytyväisyys, kehittäminen, lastentarhanopettajat, kvantitatiivinen tutkimus
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Sosiaali- ja kasvatusalan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan kelpoisuus.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää lastentarhanopettajien näkemyksiä työtyytyväisyydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi tavoitteena oli selvittää miten työtyytyväisyyttä voidaan kehittää teorian ja tässä työssä saatujen tutkimustulosten pohjalta. Työtyytyväisyydellä tarkoitetaan tekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijän asenteisiin työtä kohtaan. Työtyytyväisyyttä edistävät esimerkiksi työn sisältö, työyhteisön avoin ilmapiiri ja esimiehen johtamistapa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin määrällistä tutkimusta. Aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla kolmesta satunnaisesti valitusta pääkaupunkiseudulla sijaitsevasta päiväkodista lokakuussa 2012. Kysely sisälsi sekä avoimia että monivalintatyyppisiä kysymyksiä. Aineiston analyysissä käytettiin määrällistä analyysimenetelmää. Kyselyyn vastasi 14 lastentarhanopettajaa. Tutkimuksen vastausprosentti on 100.
Tutkimustuloksista selvisi, että lähes kaikki kyselyyn vastanneet lastentarhanopettajat pitävät työtyytyväisyyttä tärkeänä asiana ja kokevat, että omalla tyytyväisyydellä on vaikutus työn laatuun ja sitä kautta lasten hyvinvointiin. Tuloksista ilmeni, että työajan ulkopuolinen toiminta, esimerkiksi liikunnalliset kerhot, ja ergonomian huomioiminen työympäristössä edistävät työtyytyväisyyttä. Vastaajien mielestä esimies huomioi tyytyväisyyden työyhteisössä avoimella keskustelulla ja työyhteisöä koskevien asioiden jakamisella. Kyselyyn vastanneista suurin osa on tyytyväisiä työhönsä ja pitää työtään tärkeänä, mutta myös vaativana.
Avoimien kysymysten vastausten perusteella työtyytyväisyyttä voidaan kehittää työntekijän myönteisellä suhtautumisella lapsiin, työkavereihin ja lasten vanhempiin. Tuloksista ilmeni, että työajan ulkopuolista virkistystoimintaa ja toisen työn arvostamista pitäisi lisätä. Päiväkodin ryhmäkokoja pitäisi vastaajien mielestä pienentää. Ilmapiiristä ja etenemismahdollisuuksista voisi tehdä tarkentavat jatkotutkimukset, jotta päiväkodit saisivat yksityiskohtaisempaa tietoa siitä, miten ilmapiiriä ja vastaajien etenemistä voisi kehittää käytännössä. Lastentarhanopettajat toivovat, että päiväkodissa olisi enemmän koulutettua henkilökuntaa ja suunnitteluaika olisi organisoitua. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää päiväkodin toiminnan, työympäristön ja henkilökunnan tyytyväisyyden kehittämisessä, koska työyhteisöt saavat lisää tietoa tyytyväisyyteen vaikuttavista tekijöistä. Työyhteisöt saavat lisäksi konkreettisia esimerkkejä ja välineitä työtyytyväisyyden kehittämiseen varhaiskasvatuksessa.
Asiasanat: työtyytyväisyys, kehittäminen, lastentarhanopettajat, kvantitatiivinen tutkimus