VANTAALAISTEN VANHEMPIEN KOKEMUKSIA MONITOIMIJAISESTA PERHEVALMENNUKSESTA JA PARISUHTEEN KÄSITTELYSTÄ PERHEVALMENNUKSESSAVANTAALAISTEN VANHEMPIEN KOKEMUKSIA MONITOIMIJAISESTA PERHEVALMENNUKSESTA JA PARISUHTEEN KÄSITTELYSTÄ PERHEVALMENNUKSESSA
Näyhö, Maria; Pitkänen, Ulla; Savolainen, Maija (2013)
Näyhö, Maria
Pitkänen, Ulla
Savolainen, Maija
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305056290
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305056290
Tiivistelmä
Näyhö, Maria, Pitkänen, Ulla & Savolainen, Maija. Vantaalaisten vanhempien kokemuksia monitoimijaisesta perhevalmennuksesta ja parisuhteen käsittelystä perhevalmennuksessa. Kevät 2013, 64 s., 8 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK), terveydenhoitaja (AMK).
Tämän opinnäytetyön aiheena oli kuvata vantaalaisten vanhempien kokemuksia uudenlaisesta, monitoimijaisesta perhevalmennusmallista sekä parisuhteen käsittelystä perhevalmennuksessa. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa siirtymävaiheiden tuen tuloksia ja vaikutuksia: Millaista merkitystä siirtymävaiheen tuella on? Miten sisältöä voitaisiin kehittää? Tarkoituksemme oli myös selvittää, miten perhevalmennus on tukenut ensimmäisen lapsen saaneiden parisuhdeasioita ja millaisia odotuksia ja toiveita perhevalmennukseen osallistuneilla vanhemmilla oli parisuhde-teemaan liittyen.
Tutkimusmenetelmäksi valitsimme kvalitatiivisen teemahaastattelun. Aineiston keräsimme haastattelemalla vanhempia avoimilla kysymyksillä. Haastattelimme seitsemää uudentyyppisen perhevalmennuksen Vantaalla käynyttä vanhempaa. Aineiston analyysimenetelmänä käytimme sisällönanalyysia.
Tutkimustuloksista selvisi, että vanhemmat halusivat osallistua perhevalmennukseen, koska suurimmalla osalla ensimmäistä lastaan odottavista vanhemmista ei ollut aikaisempaa kokemusta lapsista. Vanhempien positiivisia kokemuksia perhevalmennuksesta olivat hyvät sisältökokonaisuudet, osallistavuus ja vertaistuki. Vanhempien osallistuminen yhdessä valmennukseen nähtiin tärkeäksi. Vanhemmilla ei ollut erityistä syytä osallistua valmennuskertoihin, joissa käsitellään parisuhdetta. Kaikki olivat päättäneet käydä jokaisen valmennuskerran. Parisuhteen käsittelyä pidettiin tärkeänä ja kaikki vanhemmat olivat saaneet hyviä neuvoja parisuhteen hoitamiseen vauvan synnyttyä. Erityistä kiitosta saivat isän näkökulman huomioonottaminen sekä erilainen osallistava toiminta kuten keskusteluryhmät. Vanhemmat mainitsivat, että valmennuksessa käsitellyt asiat saivat vanhemmat keskustelemaan yhdessä parisuhteestaan.
Negatiivisiksi asioiksi vanhemmat mainitsivat valmennuskertojen luentomaisuuden ja pinnallisuuden. Asioihin ei ehditty kiireen vuoksi syventyä kunnolla. Osallistavaa toimintaa olisi toivottu lisää.
Tavoitteenamme oli, että opinnäytetyöstämme olisi apua perhevalmennuksen kehittämisessä. Tutkimustulosten perusteella perhevalmennuksen sisältöä voidaan parantaa ja perhevalmennuskerroista voidaan suunnitella entistä mielenkiintoisempia ja osallistavampia.
Asiasanat: perhevalmennus, vertaistuki, vanhemmuus, parisuhde, äitiys, isyys, moniammatillisuus, siirtymävaihe
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK), terveydenhoitaja (AMK).
Tämän opinnäytetyön aiheena oli kuvata vantaalaisten vanhempien kokemuksia uudenlaisesta, monitoimijaisesta perhevalmennusmallista sekä parisuhteen käsittelystä perhevalmennuksessa. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa siirtymävaiheiden tuen tuloksia ja vaikutuksia: Millaista merkitystä siirtymävaiheen tuella on? Miten sisältöä voitaisiin kehittää? Tarkoituksemme oli myös selvittää, miten perhevalmennus on tukenut ensimmäisen lapsen saaneiden parisuhdeasioita ja millaisia odotuksia ja toiveita perhevalmennukseen osallistuneilla vanhemmilla oli parisuhde-teemaan liittyen.
Tutkimusmenetelmäksi valitsimme kvalitatiivisen teemahaastattelun. Aineiston keräsimme haastattelemalla vanhempia avoimilla kysymyksillä. Haastattelimme seitsemää uudentyyppisen perhevalmennuksen Vantaalla käynyttä vanhempaa. Aineiston analyysimenetelmänä käytimme sisällönanalyysia.
Tutkimustuloksista selvisi, että vanhemmat halusivat osallistua perhevalmennukseen, koska suurimmalla osalla ensimmäistä lastaan odottavista vanhemmista ei ollut aikaisempaa kokemusta lapsista. Vanhempien positiivisia kokemuksia perhevalmennuksesta olivat hyvät sisältökokonaisuudet, osallistavuus ja vertaistuki. Vanhempien osallistuminen yhdessä valmennukseen nähtiin tärkeäksi. Vanhemmilla ei ollut erityistä syytä osallistua valmennuskertoihin, joissa käsitellään parisuhdetta. Kaikki olivat päättäneet käydä jokaisen valmennuskerran. Parisuhteen käsittelyä pidettiin tärkeänä ja kaikki vanhemmat olivat saaneet hyviä neuvoja parisuhteen hoitamiseen vauvan synnyttyä. Erityistä kiitosta saivat isän näkökulman huomioonottaminen sekä erilainen osallistava toiminta kuten keskusteluryhmät. Vanhemmat mainitsivat, että valmennuksessa käsitellyt asiat saivat vanhemmat keskustelemaan yhdessä parisuhteestaan.
Negatiivisiksi asioiksi vanhemmat mainitsivat valmennuskertojen luentomaisuuden ja pinnallisuuden. Asioihin ei ehditty kiireen vuoksi syventyä kunnolla. Osallistavaa toimintaa olisi toivottu lisää.
Tavoitteenamme oli, että opinnäytetyöstämme olisi apua perhevalmennuksen kehittämisessä. Tutkimustulosten perusteella perhevalmennuksen sisältöä voidaan parantaa ja perhevalmennuskerroista voidaan suunnitella entistä mielenkiintoisempia ja osallistavampia.
Asiasanat: perhevalmennus, vertaistuki, vanhemmuus, parisuhde, äitiys, isyys, moniammatillisuus, siirtymävaihe