Kummitus Buu Buu, Marianna ja terätinkone : osallistava teatteriprojekti päiväkoti Helmessä
Tarpila, Jenni (2013)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304285359
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304285359
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Tarpila, Jenni. Kummitus Buu buu, Marianna ja terätinkone : osallistava teatteriprojekti päiväkoti Helmessä. Helsinki, kevät 2013, 116 s. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK).
Opinnäytetyö oli teatteriprojekti, jolla pyrittiin tukemaan lasten osallisuutta. Samalla tahdottiin käynnistää päiväkodin käytäntöjen kehittäminen. Projekti toteutettiin syyskaudella 2012 Espoossa sijaitsevassa päiväkoti Helmessä. Tällöin päiväkotiyhteisöön kuului 21 yli kolmevuotiasta lasta sekä neljä aikuista. Toiminta sisälsi lasten yhdessä keksimän tarinan, tarinaan tutustumisen, satumaailman luomisen ja roolihahmojen rakentamisen. Lasten päätöksellä tarinasta tehtiin myös esitys rekvisiittoineen.
Perustana osallisuuden kuvaamiselle opinnäytetyössä käytettiin Harry Shierin luomaa osallisuuden polkujen tasomallia. Sen on tutkittu sopivan päiväkotien osallisuuden hahmottamiseen. Päiväkodissa osallisuus tarkoittaa lapselle yhteisön jäsenyyttä, oikeutta vaikuttaa yhteisön toimintaan, osallistumista päätöksentekoon, valinnan mahdollisuuksia sekä vapaaehtoisuutta. Perusta osallistavan varhaiskasvatuksen toteutumiselle on kasvattajien toiminnassa. Lasten oikeus osallisuuteen on määritelty Suomen laissa, YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Draamatoiminnalla voidaan lisätä osallisuutta päiväkodissa. Se on monipuolinen, lapsia hyödyttävä menetelmä. Draamakasvatukseen kuuluvat esittävä, osallistava ja soveltava draama. Helmen teatteriprojektissa hyödynnettiin näitä kaikkia.
Projektia arvioitiin videohavaintojen sekä lasten ja aikuisten antaman palautteen perusteella. Videoilta havainnoitiin tapahtumia, jotka jakaantuivat osallisuuden teemojen alle. Teemoja olivat lasten aloitteet, se miten aikuiset vastaavat niihin, kasvattajien vallankäyttö sekä lasten mahdollisuudet valintojen ja päätösten tekoon. Osallisuus projektin toiminnassa vaihteli. Kaikkia Shierin mallin osallisuuden tasoja löytyi tallennetuista hetkistä. Aiempien tutkimusten mukaisesti korostui kasvattajien toiminnan vaikutus. Toiminnassa, joka ei tukenut lasten osallisuutta, aikuiset eivät noudattaneet projektin sopimuksia. Tällöin he pitivät liian tiukasti kiinni omista ideoistaan ja suunnitelmistaan. Osallisuutta tukevassa toiminnassa kasvattajat olivat kiireettömiä, valmiita improvisoimaan, antoivat lapsille tilaa keskustella ja auttoivat lapsia toteuttamaan keksintöjään. Lapset kertoivat saaneensa päättää omaan roolihahmoonsa liittyviä seikkoja. Positiivisena he kokivat roolissa leikkimisen ja toimimisen. Kasvattajien palautteessa taas korostui innostus osallistavaa toimintatapaa kohtaan. Projekti loi osallisuutta päiväkotiin ja kokemus voi auttaa uusien käytäntöjen luomisessa.
Asiasanat: varhaiskasvatus, draamakasvatus, osallisuus, lapset, päivähoito
Tarpila, Jenni. Kummitus Buu buu, Marianna ja terätinkone : osallistava teatteriprojekti päiväkoti Helmessä. Helsinki, kevät 2013, 116 s. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK).
Opinnäytetyö oli teatteriprojekti, jolla pyrittiin tukemaan lasten osallisuutta. Samalla tahdottiin käynnistää päiväkodin käytäntöjen kehittäminen. Projekti toteutettiin syyskaudella 2012 Espoossa sijaitsevassa päiväkoti Helmessä. Tällöin päiväkotiyhteisöön kuului 21 yli kolmevuotiasta lasta sekä neljä aikuista. Toiminta sisälsi lasten yhdessä keksimän tarinan, tarinaan tutustumisen, satumaailman luomisen ja roolihahmojen rakentamisen. Lasten päätöksellä tarinasta tehtiin myös esitys rekvisiittoineen.
Perustana osallisuuden kuvaamiselle opinnäytetyössä käytettiin Harry Shierin luomaa osallisuuden polkujen tasomallia. Sen on tutkittu sopivan päiväkotien osallisuuden hahmottamiseen. Päiväkodissa osallisuus tarkoittaa lapselle yhteisön jäsenyyttä, oikeutta vaikuttaa yhteisön toimintaan, osallistumista päätöksentekoon, valinnan mahdollisuuksia sekä vapaaehtoisuutta. Perusta osallistavan varhaiskasvatuksen toteutumiselle on kasvattajien toiminnassa. Lasten oikeus osallisuuteen on määritelty Suomen laissa, YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Draamatoiminnalla voidaan lisätä osallisuutta päiväkodissa. Se on monipuolinen, lapsia hyödyttävä menetelmä. Draamakasvatukseen kuuluvat esittävä, osallistava ja soveltava draama. Helmen teatteriprojektissa hyödynnettiin näitä kaikkia.
Projektia arvioitiin videohavaintojen sekä lasten ja aikuisten antaman palautteen perusteella. Videoilta havainnoitiin tapahtumia, jotka jakaantuivat osallisuuden teemojen alle. Teemoja olivat lasten aloitteet, se miten aikuiset vastaavat niihin, kasvattajien vallankäyttö sekä lasten mahdollisuudet valintojen ja päätösten tekoon. Osallisuus projektin toiminnassa vaihteli. Kaikkia Shierin mallin osallisuuden tasoja löytyi tallennetuista hetkistä. Aiempien tutkimusten mukaisesti korostui kasvattajien toiminnan vaikutus. Toiminnassa, joka ei tukenut lasten osallisuutta, aikuiset eivät noudattaneet projektin sopimuksia. Tällöin he pitivät liian tiukasti kiinni omista ideoistaan ja suunnitelmistaan. Osallisuutta tukevassa toiminnassa kasvattajat olivat kiireettömiä, valmiita improvisoimaan, antoivat lapsille tilaa keskustella ja auttoivat lapsia toteuttamaan keksintöjään. Lapset kertoivat saaneensa päättää omaan roolihahmoonsa liittyviä seikkoja. Positiivisena he kokivat roolissa leikkimisen ja toimimisen. Kasvattajien palautteessa taas korostui innostus osallistavaa toimintatapaa kohtaan. Projekti loi osallisuutta päiväkotiin ja kokemus voi auttaa uusien käytäntöjen luomisessa.
Asiasanat: varhaiskasvatus, draamakasvatus, osallisuus, lapset, päivähoito