Perheiden kanssa tehtävä työ nuorisokodissa

Abstract

Karvonen, Kristiina. Perheiden kanssa tehtävä työ nuorisokodissa. DIAK Etelä Helsinki kevät 2013, 128 s., 8 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Terveydenedistämisen koulutusohjelma, johtaminen perhetyössä ja perhehoitotyössä, sosionomi (YAMK).

Opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää nuorisokoteihin uusi toimintatapa, jolla sijoitettujen nuorten perheet kiinnittää tiiviimmin mukaan nuorisokodin arkeen nuoren itsenäistymisen tueksi. Työtavan kehittämisen tarkoituksena oli myös nuorten ja heidän perheittensä tukeminen ja auttaminen ihmissuhteiden ja vanhemmuuden korjaantumiseksi nuoren itsenäistymisvaiheessa.

Opinnäytetyö käynnistyi Helsingin kaupungin Sosiaaliviraston tunnistamasta tarpeesta kehittää perhekuntoutusta lastensuojelulaitoksissa. Kannelmäen nuorisokoti päätti vuonna 2011 toteuttaa tätä tarkoittavan kehittämishankkeen. Opinnäytetyö on toimintatutkimus, jonka aineisto kerättiin teemahaastattelumenetelmällä. Kannelmäen nuorisokodin osaston 15–17 -vuotiaat nuoret haastateltiin ryhmänä ja heidän vanhempansa yksitellen.

Tulokset osoittivat, että vanhempien osalta tukimuodot koostuivat pääosin informatiivisesta ja henkisestä tuesta eli terapeuttisesta tuesta, toiminnallisesta tuesta, tiedolliselta tuesta sekä vertais- ja kumppanuustuesta. Vanhemmat kokivat tärkeäksi emotionaalisen tuen tarjoamisen, ja nuoret puolestaan kokivat tärkeiksi toiminnallisen tuen, taloudellisen tuen, informatiivisen tuen ja emotionaalisen tuen. Tutkimuksen pohjalta aloitettiin työtavan kehittäminen työryhmässä, joka muodostui nuorisokodin ohjaajista, psykologista ja Mäkitorpan nuorisokodin sosiaaliohjaajasta. Tutkimuksen ja kehittämistyön tuloksena syntyi toimintatapa, joka käsittää viralliset tapaamiset, kokoukset, puhelut, toiminnalliset tapahtumat, vierailut nuorisokodissa, kotikäynnit ja nuoren lähiverkoston rakentamisen. Työtavan päätavoite on tukea kunkin nuoren ikäkauden keskeistä kehitystehtävää eli itsenäistymistä laitoksesta ja vanhemmista sekä rakentaa lähiverkosto, joka on olemassa myös sen jälkeen, kun nuori itsenäistyy laitoksesta. Työtapaa voidaan soveltaa kaikissa lastensuojelulaitoksissa, joissa on sijoitettuina itsenäistymisvaiheessa olevia nuoria.

Asiasanat: lastensuojelu, nuorisokodit, vanhemmat, nuoret, tukeminen, työmenetelmät, perhetyö

Karvonen, Kristiina. Working with families in child welfare institutions. 128 p, 8 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Spring 2013. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Health Promotion, Role of Management in the Care of Families. Degree: Master of Social Services

The objective set for the study conducted for this master’s thesis was to develop, for the purposes of child welfare institutions, a new feasible work method whereby the families of the placed adolescents would be integrated more closely with the everyday life of the institution in order to support the adolescent’s transition into adulthood. A further aim of the development work was to provide the young people and their significant others with support and assistance so as to allow for repairing their interpersonal and parenting relationship over the course of the transition process.

The idea for the thesis emerged from the needs acknowledged by the Social Welfare Services of the City of Helsinki to improve the family rehabilitation function in child welfare institutions. Based on such needs, the Kannelmäki Child Welfare Institution decided in 2011 to launch a project to this end.

The method of inquiry employed for the thesis was based on the principles of action research, and data was gathered through semi-structured interviews. The boys were interviewed in a group setting while their parents were interviewed individually.

The findings indicated that the parents preferred mainly information support and emotional support, i.e. therapeutic support, activity support, information support and peer-to-peer and companionship support. Furthermore, the parents highlighted the need for emotional support, whereas the young people were more instrumental in their needs, preferring financial assistance, activity support and information support over emotional support. To roll out the subsequent development work, a work group was established which included the institution’s own instructors and psychologist as well as a social instructor from the Mäkitorppa Child Welfare Institution. The development work resulted in a work method which comprises formal and informal meetings, phone contacts, activity events, visits both to the institution and the homes of the young people, as well as the building of a micro-level social network for the adolescent.

The work method seeks to support the major developmental task in adolescence, i.e. gaining autonomy and emotional independence from both the institution and the parents, and to build a micro-level social network that will remain in place also after the adolescent grows out of the institution. The method can be applied in any child welfare institution in charge of young people experiencing transition into adulthood.

Key words: child protection, child welfare institution, parenting, social support, work method