Meidän kirkko? : Koinonia-hankkeen 2007-2009 vaikutus seurakunnan yhteisöllisyydelle
Erätuli-Keskinen, Katja; Heiskanen, Tarja (2013)
Erätuli-Keskinen, Katja
Heiskanen, Tarja
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013091615335
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013091615335
Tiivistelmä
Erätuli-Keskinen, Katja ja Heiskanen, Tarja. Koinonia-hankkeen 2007–2009 vaikutus seurakunnan yhteisöllisyydelle. Diak, syksy 2013, 66 sivua, 8 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, diakoniatyön suuntautumisvaihto-ehto, sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää miten hankkeessa esillä pidetyt ajatukset ja toimintaideat yhteisöllisyyden toteuttamiseksi olivat jääneet elämään Koinonia-hankkeessa mukana olleissa Anttolan, Joutsan, Juvan, Lapinlahden, Puumalan, Sonkajärven ja Tuusniemen seurakunnissa henkilökunnan ja vapaaehtoisten silmin arvioituna. Opinnäytetyössä kartoitettiin oliko kukin seurakunta käyttänyt Koinonia-hankkeessa nimettyä yhteisöllistä toimintamuotoa yhteisöllisyyden kehittämiseen ja oliko hankkeisiin osallistuneissa seurakunnissa vahvistunut työalojen välinen yhteistyö, seurakuntalaisen osallisuus sekä seurakunnan ja paikallisten yhteistyökumppaneiden välinen yhteistyö.
Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat seurakuntien kirkkoherrat tai alueseurakuntien papit, diakoniatyöntekijät sekä vapaaehtoiset seurakunta-aktiivit (työparit). Tutkimus oli pääosin kvalitatiivinen ja osin kvantitatiivinen. Kysely tehtiin puolistrukturoidulla kysymyslomakkeella, mikä jaettiin kohderyhmälle Webropol-kyselynä keväällä 2013. Vastauksia saatiin 15 ja vastausprosentti oli 68 %. Kerätty aineisto käsiteltiin ja analysoitiin Webropol-ohjelmassa olevien laskentaohjelmien avulla.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että osassa seurakuntia Koinonia-hankkeessa mallinnettu toiminta oli jatkunut. Tutkimustulos osoittaa hankkeen lisänneen yhteisöllisyyden kokemuksen tunnetta kussakin seurakunnassa. Työalojen välinen yhteistyö, seurakuntalaisen osallisuus sekä seurakunnan ja paikallisten yhteistyökumppaneiden välinen yhteistyö oli pääosin vahvistunut. Hankkeen myötä yhteisöllisyydestä oli muodostunut tärkeä tai melko tärkeä osa kunkin seurakunnan elämää.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää miten hankkeessa esillä pidetyt ajatukset ja toimintaideat yhteisöllisyyden toteuttamiseksi olivat jääneet elämään Koinonia-hankkeessa mukana olleissa Anttolan, Joutsan, Juvan, Lapinlahden, Puumalan, Sonkajärven ja Tuusniemen seurakunnissa henkilökunnan ja vapaaehtoisten silmin arvioituna. Opinnäytetyössä kartoitettiin oliko kukin seurakunta käyttänyt Koinonia-hankkeessa nimettyä yhteisöllistä toimintamuotoa yhteisöllisyyden kehittämiseen ja oliko hankkeisiin osallistuneissa seurakunnissa vahvistunut työalojen välinen yhteistyö, seurakuntalaisen osallisuus sekä seurakunnan ja paikallisten yhteistyökumppaneiden välinen yhteistyö.
Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat seurakuntien kirkkoherrat tai alueseurakuntien papit, diakoniatyöntekijät sekä vapaaehtoiset seurakunta-aktiivit (työparit). Tutkimus oli pääosin kvalitatiivinen ja osin kvantitatiivinen. Kysely tehtiin puolistrukturoidulla kysymyslomakkeella, mikä jaettiin kohderyhmälle Webropol-kyselynä keväällä 2013. Vastauksia saatiin 15 ja vastausprosentti oli 68 %. Kerätty aineisto käsiteltiin ja analysoitiin Webropol-ohjelmassa olevien laskentaohjelmien avulla.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että osassa seurakuntia Koinonia-hankkeessa mallinnettu toiminta oli jatkunut. Tutkimustulos osoittaa hankkeen lisänneen yhteisöllisyyden kokemuksen tunnetta kussakin seurakunnassa. Työalojen välinen yhteistyö, seurakuntalaisen osallisuus sekä seurakunnan ja paikallisten yhteistyökumppaneiden välinen yhteistyö oli pääosin vahvistunut. Hankkeen myötä yhteisöllisyydestä oli muodostunut tärkeä tai melko tärkeä osa kunkin seurakunnan elämää.