Ympäristövastuullisten käytäntöjen haasteet ja mahdollisuudet. : Katsaus ympäristöeettisiin asenteisiin ja käyttäytymiseen kirkon työntekijöiden työelämässä Helsingissä.
Becker, Anni (2013)
Becker, Anni
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013093015718
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013093015718
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Becker, Anni. Ympäristövastuullisten käytäntöjen haasteet ja mahdollisuudet. Katsaus ympäristöeettisiin asenteisiin ja käyttäytymiseen kirkon työntekijöiden työelämässä Helsingissä
Diak Etelä, Järvenpää, syksy 2013, 82 s, 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonia, kristillinen kasvatus ja nuorisotyö, sosionomi (YAMK).
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Helsingin seurakuntien yhteisen seurakuntatyön sekä paikallisseurakuntien työntekijöiden ympäristöeettistä asennoitumista ja ympäristövastuullista käyttäytymistä. Tutkimuksen kohteena olivat ympäristöeettiset asenteet ja käytännön ympäristöteot sekä ympäristövastuullisen arjen rakentumisen esteet ja mahdollisuudet vastaajien työelämässä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää onko kirkon työntekijöiden keskuudessa havaittavissa kuilu ympäristöeettisen asennoitumisen ja käyttäytymisen välillä. Lisäksi tutkimus kartoitti ympäristövastuullisen toiminnan rakentumista ja sen mukaista käyttäytymistä estäviä tekijöitä tutkittavien työelämässä.
Asennoitumista ja käyttäytymistä tutkittiin tekemällä kysely, jonka informantteina olivat Helsingin alueen seurakuntien sekä seurakuntayhtymän työntekijät (n=122). Aineistoa analysoitiin sekä määrällisin että laadullisin menetelmin.
Tulosten perusteella ympäristövastuullisuuteen suhtauduttiin myönteisesti. Tärkeimpinä pidetyt ympäristövastuullisuuden osa-alueet olivat jätteiden kierrätys ja lajittelu. Myönteinen ympäristöeettinen asennoituminen oli yleistä, mutta myönteisestä asennoitumisesta ei välttämättä seurannut ympäristövastuullista käyttäytymistä. Kuilu asennoitumisen ja käyttäytymisen välillä oli havaittavissa aineiston kaikissa osioissa. Suurimmat kuilut asennoitumisen ja käyttäytymisen välillä olivat uusiutuvien energianlähteiden, luomutuotannon sekä lähiruuan suosimisessa. Ympäristövastuullisen käyttäytymisen esteistä merkittävimmät olivat vaikutusmahdollisuuksien puuttuminen, korkeat kustannukset sekä tiedon puute.
Ympäristövastuullinen käyttäytyminen on vastuun kantamista elinympäristöstämme. Muuttamalla työympäristön toimintakulttuuria sekä ympäristöeettisyyteen kannustamalla ja siitä palkitsemalla voisi vastaajien mielestä vaikuttaa ympäristövastuullisten käytäntöjen parempaan toteutumiseen työelämässä. Sellaiset ohjauskeinot, joiden avulla ympäristövastuulliset valinnat helpottuisivat työelämässä, voisivat luoda ympäristövastuullisille käytännöille paremmat toteutumismahdollisuudet. Koska merkittävät toteutumisesteet liittyivät vaikutusmahdollisuuksien puuttumiseen ja korkeisiin kustannuksiin on vastuu myös resursseja jakavilla sekä toimintakäytäntöjä luovilla tahoilla. Ohjauskeinojen käyttöä puoltaa myös se, että myönteisestä asennoitumisesta ei aina seuraa asenteen mukaista käyttäytymistä.
Asiasanat: Ympäristövastuullisuus, ympäristöasenteet, käyttäytymisen muutos.
Becker, Anni. Ympäristövastuullisten käytäntöjen haasteet ja mahdollisuudet. Katsaus ympäristöeettisiin asenteisiin ja käyttäytymiseen kirkon työntekijöiden työelämässä Helsingissä
Diak Etelä, Järvenpää, syksy 2013, 82 s, 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonia, kristillinen kasvatus ja nuorisotyö, sosionomi (YAMK).
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Helsingin seurakuntien yhteisen seurakuntatyön sekä paikallisseurakuntien työntekijöiden ympäristöeettistä asennoitumista ja ympäristövastuullista käyttäytymistä. Tutkimuksen kohteena olivat ympäristöeettiset asenteet ja käytännön ympäristöteot sekä ympäristövastuullisen arjen rakentumisen esteet ja mahdollisuudet vastaajien työelämässä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää onko kirkon työntekijöiden keskuudessa havaittavissa kuilu ympäristöeettisen asennoitumisen ja käyttäytymisen välillä. Lisäksi tutkimus kartoitti ympäristövastuullisen toiminnan rakentumista ja sen mukaista käyttäytymistä estäviä tekijöitä tutkittavien työelämässä.
Asennoitumista ja käyttäytymistä tutkittiin tekemällä kysely, jonka informantteina olivat Helsingin alueen seurakuntien sekä seurakuntayhtymän työntekijät (n=122). Aineistoa analysoitiin sekä määrällisin että laadullisin menetelmin.
Tulosten perusteella ympäristövastuullisuuteen suhtauduttiin myönteisesti. Tärkeimpinä pidetyt ympäristövastuullisuuden osa-alueet olivat jätteiden kierrätys ja lajittelu. Myönteinen ympäristöeettinen asennoituminen oli yleistä, mutta myönteisestä asennoitumisesta ei välttämättä seurannut ympäristövastuullista käyttäytymistä. Kuilu asennoitumisen ja käyttäytymisen välillä oli havaittavissa aineiston kaikissa osioissa. Suurimmat kuilut asennoitumisen ja käyttäytymisen välillä olivat uusiutuvien energianlähteiden, luomutuotannon sekä lähiruuan suosimisessa. Ympäristövastuullisen käyttäytymisen esteistä merkittävimmät olivat vaikutusmahdollisuuksien puuttuminen, korkeat kustannukset sekä tiedon puute.
Ympäristövastuullinen käyttäytyminen on vastuun kantamista elinympäristöstämme. Muuttamalla työympäristön toimintakulttuuria sekä ympäristöeettisyyteen kannustamalla ja siitä palkitsemalla voisi vastaajien mielestä vaikuttaa ympäristövastuullisten käytäntöjen parempaan toteutumiseen työelämässä. Sellaiset ohjauskeinot, joiden avulla ympäristövastuulliset valinnat helpottuisivat työelämässä, voisivat luoda ympäristövastuullisille käytännöille paremmat toteutumismahdollisuudet. Koska merkittävät toteutumisesteet liittyivät vaikutusmahdollisuuksien puuttumiseen ja korkeisiin kustannuksiin on vastuu myös resursseja jakavilla sekä toimintakäytäntöjä luovilla tahoilla. Ohjauskeinojen käyttöä puoltaa myös se, että myönteisestä asennoitumisesta ei aina seuraa asenteen mukaista käyttäytymistä.
Asiasanat: Ympäristövastuullisuus, ympäristöasenteet, käyttäytymisen muutos.