JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN KOTIHOIDON TYÖNTEKIJÖIDEN NÄKEMYKSIÄ TYÖAJAN KOHDENTAMISESTA JA KEHITTÄMISESTÄ
Heikkilä, Hille; Määttä, Satu (2013)
Heikkilä, Hille
Määttä, Satu
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111917392
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111917392
Tiivistelmä
Heikkilä Hille & Määttä Satu. Jyväskylän kaupungin kotihoidon työntekijöiden näkemyksiä työajan kohdentamisesta ja kehittämisestä. Syksy 2013 s.48. 2 liitettä. Diakonia –ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK)
Kotihoito on muuttunut paljon viimeisten vuosikymmenten aikana. Myös Jyväskylän kaupungin kotihoito elää jatkuvassa muutoksessa. Kotihoidon työntekijöiden työnkuva on muuttunut paljon aikaisemmasta. Asiakastyö vaatii jatkuvaa aikatauluttamista ja uusien toimintamallien löytämistä, jotta lisääntyvään asiakasmäärään pystytään vastaamaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli antaa Jyväskylän kaupungin kotihoidon työntekijälle mahdollisuus tarkastella oman työnsä organisointia ja ajankäyttöä työssään. Tutkimus pohjautuu aikaisemmin tehtyyn työajan seurantaan, josta kävi ilmi kotihoidon työntekijän asiakaskäynteihin käyttämän ajan vähäisyys. Heräsi kysymys, voisiko asiakastyöhön käytettyä aikaa lisätä. Tutkimuksessa selvitetään, voiko työntekijä itse vaikuttaa työtehtäviensä organisointiin ja millä keinoin työntekijä voi lisätä itse asiakastyöhön käytettyä aikaa. Tutkimuksesta selviää, mitä ovat ne ajatus- ja toimintamallit, jotka vaikuttavat työntekijän työskentelytapoihin ja mitkä asiat ovat esteenä ajan lisäämiselle itse asiakastyöhön.
Tutkimus oli pääosin kvantitatiivinen. Aineisto koottiin Jyväskylän kaupungin kotihoidon työntekijöille Webrobol¬kyselyllä. Vastauksista saimme viitteitä, että työntekijä pystyy vaikuttamaan asiakastyöhön ja kotihoidon asiakkaalle käytetyn ajan määrään oman työn organisoinnilla. Mahdolliseksi esteeksi ajan lisäämiselle asiakastyöhön nousi muutosvastarinta. Työaikamuutokset sekä siirtymiset toiseen tiimiin työskentelemään koettiin jonkin verran haastaviksi. Tutkimus antoi myös viitteitä, että työntekijän oma hyvinvointi vaikuttaa asiakastyöhön ja sen laatuun. Esimiehen tuen merkitys nousi esille kotihoidon työntekijöiden mielipiteissä. He kokivat tarvitsevansa enemmän läsnä olevaa esimiestä. Tästä nousi esille alueellisia eroja. Opinnäytetyön tuloksia esitellään Jyväskylän kaupungin kotihoidolle vuoden 2013 loppuun mennessä.
Asiasanat: Kotihoito, kotihoidon asiakas, kotihoidon työntekijä ja kotihoidon laatu, kvantitatiivinen tutkimus.
Kotihoito on muuttunut paljon viimeisten vuosikymmenten aikana. Myös Jyväskylän kaupungin kotihoito elää jatkuvassa muutoksessa. Kotihoidon työntekijöiden työnkuva on muuttunut paljon aikaisemmasta. Asiakastyö vaatii jatkuvaa aikatauluttamista ja uusien toimintamallien löytämistä, jotta lisääntyvään asiakasmäärään pystytään vastaamaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli antaa Jyväskylän kaupungin kotihoidon työntekijälle mahdollisuus tarkastella oman työnsä organisointia ja ajankäyttöä työssään. Tutkimus pohjautuu aikaisemmin tehtyyn työajan seurantaan, josta kävi ilmi kotihoidon työntekijän asiakaskäynteihin käyttämän ajan vähäisyys. Heräsi kysymys, voisiko asiakastyöhön käytettyä aikaa lisätä. Tutkimuksessa selvitetään, voiko työntekijä itse vaikuttaa työtehtäviensä organisointiin ja millä keinoin työntekijä voi lisätä itse asiakastyöhön käytettyä aikaa. Tutkimuksesta selviää, mitä ovat ne ajatus- ja toimintamallit, jotka vaikuttavat työntekijän työskentelytapoihin ja mitkä asiat ovat esteenä ajan lisäämiselle itse asiakastyöhön.
Tutkimus oli pääosin kvantitatiivinen. Aineisto koottiin Jyväskylän kaupungin kotihoidon työntekijöille Webrobol¬kyselyllä. Vastauksista saimme viitteitä, että työntekijä pystyy vaikuttamaan asiakastyöhön ja kotihoidon asiakkaalle käytetyn ajan määrään oman työn organisoinnilla. Mahdolliseksi esteeksi ajan lisäämiselle asiakastyöhön nousi muutosvastarinta. Työaikamuutokset sekä siirtymiset toiseen tiimiin työskentelemään koettiin jonkin verran haastaviksi. Tutkimus antoi myös viitteitä, että työntekijän oma hyvinvointi vaikuttaa asiakastyöhön ja sen laatuun. Esimiehen tuen merkitys nousi esille kotihoidon työntekijöiden mielipiteissä. He kokivat tarvitsevansa enemmän läsnä olevaa esimiestä. Tästä nousi esille alueellisia eroja. Opinnäytetyön tuloksia esitellään Jyväskylän kaupungin kotihoidolle vuoden 2013 loppuun mennessä.
Asiasanat: Kotihoito, kotihoidon asiakas, kotihoidon työntekijä ja kotihoidon laatu, kvantitatiivinen tutkimus.