VALMENTAVASTA JA KUNTOUTTAVASTA KOULUTUKSESTA TYÖ- JA PÄIVÄTOIMINTAAN : Hyväksi koetut käytännöt erityistä tukea tarvitsevan nuoren siirtymävaiheessa
Niemi, Heli (2013)
Niemi, Heli
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112117631
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112117631
Tiivistelmä
Niemi, Heli. Valmentavasta ja kuntouttavasta koulutuksesta työ- ja päivätoimintaan : hyväksi koetut käytännöt erityistä tukea tarvitsevan nuoren siirtymävaiheessa. Syksy 2013, 68 s., 3 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).
Opinnäytetyön tarkastelun kohteena oli erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan siirtymävaihe valmentavasta ja kuntouttavasta koulutuksesta työ- ja päivätoimintaan. Tavoitteena oli, että koulutuksen aikana opitut taidot ja tieto orastavista taidoista sekä ohjauksen ja tuen tarve siirtyy tulevaan toimintaympäristöön. Näin työ- ja päivätoimintakeskusten henkilöstö voi toteuttaa aktiivista tukea yksilökeskeisellä työotteella. Vaikeimmin kehitysvammainen henkilö hyötyy, kun työ- ja päivätoiminnassa tapahtuva toiminta on jatkumoa valmentavalle ja kuntouttavalle koulutukselle.
Oninnäytetyössä tehtiin kartoitus siirtymävaiheen käytännöistä. Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä oli ryhmähaastattelu. Haastattelut toteutettiin kolmessa pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa työ- ja päivätoimintakeskuksessa. Sen lisäksi lähetettiin kysely sähköpostitse Keskuspuiston ammattiopiston valmentava 2:n työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus vaikeimmin vammaisille (TYVA) opetus- ja ohjaushenkilöstölle. Haastattelujen sekä sähköpostikyselyn avulla pyrittiin saamaan tietoa siitä, mitkä ovat hyviksi koettuja käytänteitä siirtymävaiheen tiedon siirrossa sekä mitä tietoa on oleellista siirtää työ- ja päivätoimintakeskusten uuteen toimintaympäristöön.
Työ- ja päivätoimintakeskusten ohjaajat pitivät tärkeänä päivittäistoimintoihin ja mahdolliseen haastavaan käyttäytymiseen liittyvää tietoa. TYVA-linjan opettajien ja ohjaajien vastauksissa painottui tärkeys siirtää tieto vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaidoista. Molemmat tahot pitivät saattaen siirtoa hyvänä siirtymävaiheen käytäntönä.
Siirtymävaiheen suunnittelua ja toteutusta tulee kehittää tiiviin moniammatillisen yhteistyön kautta. Työ- ja päivätoimintakeskuksissa toteutettavien työelämän valmentautumisjaksojen ajankohtaa tulee pohtia. Ne tulee suunnitella yksilöllisesti opiskelijan tarpeet huomioiden. Koulutuksen aikana luotujen tavoitteiden harjoittelua jatketaan, näin elinikäinen oppiminen voi toteutua. Saattaen siirto prosessin menetelmät ja hyödyt tulee tehdä tunnetuksi ja prosessia tulee kehittää. Siirtymävaiheen opas tai käsikirja tarpeellisine lomakkeineen olisi hyödyllinen tässä kehittämistyössä.
Asisanat: kehitysvammaiset, siirtymävaihe, ammatillinen erityisopetus, työtoiminta, päivätoiminta, elinikäinen oppiminen
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).
Opinnäytetyön tarkastelun kohteena oli erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan siirtymävaihe valmentavasta ja kuntouttavasta koulutuksesta työ- ja päivätoimintaan. Tavoitteena oli, että koulutuksen aikana opitut taidot ja tieto orastavista taidoista sekä ohjauksen ja tuen tarve siirtyy tulevaan toimintaympäristöön. Näin työ- ja päivätoimintakeskusten henkilöstö voi toteuttaa aktiivista tukea yksilökeskeisellä työotteella. Vaikeimmin kehitysvammainen henkilö hyötyy, kun työ- ja päivätoiminnassa tapahtuva toiminta on jatkumoa valmentavalle ja kuntouttavalle koulutukselle.
Oninnäytetyössä tehtiin kartoitus siirtymävaiheen käytännöistä. Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä oli ryhmähaastattelu. Haastattelut toteutettiin kolmessa pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa työ- ja päivätoimintakeskuksessa. Sen lisäksi lähetettiin kysely sähköpostitse Keskuspuiston ammattiopiston valmentava 2:n työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus vaikeimmin vammaisille (TYVA) opetus- ja ohjaushenkilöstölle. Haastattelujen sekä sähköpostikyselyn avulla pyrittiin saamaan tietoa siitä, mitkä ovat hyviksi koettuja käytänteitä siirtymävaiheen tiedon siirrossa sekä mitä tietoa on oleellista siirtää työ- ja päivätoimintakeskusten uuteen toimintaympäristöön.
Työ- ja päivätoimintakeskusten ohjaajat pitivät tärkeänä päivittäistoimintoihin ja mahdolliseen haastavaan käyttäytymiseen liittyvää tietoa. TYVA-linjan opettajien ja ohjaajien vastauksissa painottui tärkeys siirtää tieto vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaidoista. Molemmat tahot pitivät saattaen siirtoa hyvänä siirtymävaiheen käytäntönä.
Siirtymävaiheen suunnittelua ja toteutusta tulee kehittää tiiviin moniammatillisen yhteistyön kautta. Työ- ja päivätoimintakeskuksissa toteutettavien työelämän valmentautumisjaksojen ajankohtaa tulee pohtia. Ne tulee suunnitella yksilöllisesti opiskelijan tarpeet huomioiden. Koulutuksen aikana luotujen tavoitteiden harjoittelua jatketaan, näin elinikäinen oppiminen voi toteutua. Saattaen siirto prosessin menetelmät ja hyödyt tulee tehdä tunnetuksi ja prosessia tulee kehittää. Siirtymävaiheen opas tai käsikirja tarpeellisine lomakkeineen olisi hyödyllinen tässä kehittämistyössä.
Asisanat: kehitysvammaiset, siirtymävaihe, ammatillinen erityisopetus, työtoiminta, päivätoiminta, elinikäinen oppiminen