Muuttuuko opettajuus ja mihin suuntaan? : Yhteisöllisen verkko-oppimisen ja mobiilioppimisen mahdollisuuksia etsimässä
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-306-003-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-306-003-6
Tiivistelmä
Tässä julkaisussa kuvataan yhteisöllisen verkko-oppimisen kehittämiseen liittyviä haasteita ja käytännön kehittämishankkeita, joita Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja Mikkelin ammattikorkeakoulun opettajat ovat toteuttaneet osana Verkko.ope 2.0 -hanketta. Verkko.ope 2.0 on verkko-opetuksen laadun kehittämishanke, joka Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa toteutettiin vuosina 2010-2012. Hankkeeseen liittyneeseen Verkko.ope 2.0 asiantuntijakoulutukseen osallistui opettajia myös Mikkelin ammattikorkeakoulusta. Hankkeen toteutuksesta vastasivat Kymenlaakson ammattikorkeakoulun verkko-opetuksen koordinaattori Mirva Pilli-Sihvola ja oppimisteknologiakeskuksen päällikkö Osku Kiri.
Tämän julkaisun kirjoittajat ovat kaikki osallistuneet Verkko.ope 2.0 -hankkeeseen joko koulutuksen osallistujina, vastuuhenkilöinä tai asiantuntijoina. Julkaisun yhteisenä teemana on muuttuva opettajuus, jota tarkastellaan niin koulutusorganisaation, opiskelu- ja opetusprosessin kuin muuttuvien toimintaympäristöjen näkökulmasta. Julkaisun ensimmäisessä osiossa tehdään katsaus yhteisöllisen verkko-opiskelun haasteisiin. Osku Kiri ja Mirva Pilli-Sihvola tarkastelevat artikkeleissaan verkko-opetuksen kehittämiseen liittyviä haasteita organisaation näkökulmasta. Kiri analysoi artikkelissaan verkko-opetus käsitteen monimuotoisuutta ja kulttuurisidonnaisuutta ja pohtii sen erilaisista tulkinnoista nousevia haasteita. Analyysin pohjalta Kiri muotoilee esityksen Kymenlaakson ammattikorkeakoulun verkko-opetuksen määritelmästä. Pilli-Sihvola tarkastelee artikkelissaan verkko-opetuksen kehittämistä organisaation muutoshaasteena, jonka onnistuminen edellyttää toimivan teknologian ja tarkoituksenmukaisen koulutuksen lisäksi mm. osaavaa johtamista, prosessien kehittämistä ja pitkäkestoista tukea osaamisen kehittämiseen. Oulun yliopiston Oppimisteknologian ja koulutuksen tutkimusyksikön asiantuntija, yliopisto-opettaja Essi Vuopala analysoi artikkelissaan yhteisöllisen verkko-oppimisen edellytyksiä ja kuvaa sen onnistuneeseen toteuttamiseen liittyviä haasteita. Vuopala korostaa, että onnistunut yhteisöllinen oppiminen on monen tekijän summa ja edellyttää monenlaista osaamista ja oikeanlaista asennetta niin opiskelijoilta kuin opettajilta. Onnistumisen kulmakivenä on huolellisesti suunniteltu pedagoginen malli. Kieltenopettajien Leena Griinari, Päivi Korhonen, Tiina Luukkainen, Pia Nuuttila, Pia Paakkulainen ja Marie Ruottinen (Kielot) yhdessä tuottama artikkeli tuo yhteisöllisen verkko-opiskelun käytännön tasolle. Se sisältää kuvauksen heidän yhteisöllisen verkko-opiskelun kokemuksistaan Verkko.ope 2.0 -koulutuksessa sekä siihen liittyneen oppimisprosessin analysointia ja reflektointia. He arvioivat myös yhteisöllisyyteen ammattikorkeakoulukontekstissa liittyviä haasteita, joista yhtenä nousee esiin yhteisöllisyyden rakentamiseen vaadittava aika.
Julkaisun toinen osa sisältää kuvauksia Verkko.ope 2.0 -asiantuntijakoulutukseen osallistuneiden opettajien kehittämishankkeista. Liiketalouden lehtori Harri Ala-Uotila kuvaa artikkelissaan avoimen innovaation ja yrittäjämäisen toiminnan näkökulmien soveltamista Kymenlaakson ammattikorkeakolun Global Entrepreneurship and Innovation -opintojaksolla. Opintojaksolla on hyödynnetty yhtä avoimen innovaation periaatteella toimivaa verkkopalvelua, jonka käyttöä yhteisöllisen opiskeluprosessin tukena Ala-Uotila kuvailee. Opintojakson suunnittelun pedagogisena lähtökohtana on ollut mielekkään oppimisen malli, jonka toteutumista Ala-Uotila artikkelissaan myös arvioi. Hoitotyön lehtori Ansa Iivanaisen artikkelissa kuvataan Mikkelin ammattikorkeakoulun (Mamk) sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia tietoverkkopohjaisen Adobe Connect -ohjelman (AC)käytöstä harjoittelun ohjauksessa. Artikkelissa kuvataan, miten vuorovaikutus, opettajan opiskelijalle antama tekninen tuki ja ohjaukseen liittyvien sisältöjen tarkastelu onnistuvat AC:n kautta. Artikkelissa tarkastellaan myös ohjauksen kehittämistarpeita. Terveysalan yliopettaja Marja-Leena Kaurosen artikkelissa tarkastellaan verkko-opiskelua yhteisöllisen oppimisen ja yhteisöllisen tiedonrakentamisen näkökulmasta Kymenlaakson ammattikorkeakoulun terveyden edistämisen koulutusohjelman(ylempi AMK) opetuksessa. Kauronen tarkastelee yhteisölliseen verkko-oppimiseen liittyviä haasteita terveysalan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen kontekstissa ja esittää suosituksia yhteisöllisen verkko-opiskelun tukemiseksi. Terveysalan yliopettaja Leena Uosukainen käsittelee artikkelissaan simulaatio-opetusta terveysalalla ja esittelee moniammatillisen simulaatiooppimisympäristön luomista Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnan kampukselle.
Verkko-opetuksen tulevaisuuden haasteita tarkastelevat artikkeleissaan verkko-opetuksen tuki Sirpa Kemppainen ja mediasuunnittelija Matti Strengell Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta. Kemppainen lähestyy aihetta opettajan osaamisvaatimusten näkökulmasta. Artikkeli perustuu vuonna 2011 tehtyyn ”Verkko-opetusosaamisen koulutustarvekartoitus ammattikorkeakoulussa” -tutkimukseen, jolla kartoitettiin ammattikorkeakoulun opettajien verkko-opetusosaamisen nykytilaa ja tulevaisuutta. Artikkelissa tarkastellaan verkko-opetuksen suunnittelua ja yhteistoiminnallisia ja yhteisöllisiä verkko-opetusmalleja ja luodaan katsaus opettajan verkko-opetusosaamisen lähitulevaisuuteen. Strengell esittelee artikkelissaan verkko-opetuksen mahdollisia kehityssuuntia virtuaalisten toimintaympäristöjen näkökulmasta. Artikkelissa tarkastellaan virtuaalitodellisuutta, lisättyä todellisuutta ja 3D-peliympäristöjä ja niiden mahdollisia hyötyjä opetukselle. Kieltenopettajat kuvaavat kielten mobiilioppimisen pilotointia omien kokemustensa näkökulmasta. Suomen kielen lehtori Leena Griinari kertoo artikkelissaan videokuvan opetuskäyttöön liittyvistä kokeiluistaan viestintätaitojen opetuksessa ja mobiiliteknologian roolista niissä. Ruotsin kielen lehtori Marie Ruottinen on omassa pilotissaan keskittynyt kuvien käyttöön kieltenopetuksessa. Artikkelissa hän raportoi tekemistään kokeiluista ja niiden tuottamista havainnoista. Ruottinen jakaa myös kokemuksensa Applen laitteista opettajan työvälineenä. Lehtori Päivi Korhosen pilottihankkeessa tuotettiin digikirja ranskan kielen alkeiskurssille. Sisällöntuottajia olivat ryhmän opiskelijat. Korhonen kuvaa artikkelissaan digikirja-projektin lähtökohtia ja toteutusta sekä projektin jatkosuunnitelmia. Kielten opetuksen mobiilipilotin kouluttaja Sari Uski kuvaa omassa artikkelissaan sitä, millainen kokemus Kieppi oli hänen näkökulmastaan. Mobiilimaailman mahdollisuuksiin tutustuminen on avannut hänelle aivan uuden lähestymistavan omaan työhönsä ja ajanhallintaansa.
Tämän julkaisun kirjoittajat ovat kaikki osallistuneet Verkko.ope 2.0 -hankkeeseen joko koulutuksen osallistujina, vastuuhenkilöinä tai asiantuntijoina. Julkaisun yhteisenä teemana on muuttuva opettajuus, jota tarkastellaan niin koulutusorganisaation, opiskelu- ja opetusprosessin kuin muuttuvien toimintaympäristöjen näkökulmasta. Julkaisun ensimmäisessä osiossa tehdään katsaus yhteisöllisen verkko-opiskelun haasteisiin. Osku Kiri ja Mirva Pilli-Sihvola tarkastelevat artikkeleissaan verkko-opetuksen kehittämiseen liittyviä haasteita organisaation näkökulmasta. Kiri analysoi artikkelissaan verkko-opetus käsitteen monimuotoisuutta ja kulttuurisidonnaisuutta ja pohtii sen erilaisista tulkinnoista nousevia haasteita. Analyysin pohjalta Kiri muotoilee esityksen Kymenlaakson ammattikorkeakoulun verkko-opetuksen määritelmästä. Pilli-Sihvola tarkastelee artikkelissaan verkko-opetuksen kehittämistä organisaation muutoshaasteena, jonka onnistuminen edellyttää toimivan teknologian ja tarkoituksenmukaisen koulutuksen lisäksi mm. osaavaa johtamista, prosessien kehittämistä ja pitkäkestoista tukea osaamisen kehittämiseen. Oulun yliopiston Oppimisteknologian ja koulutuksen tutkimusyksikön asiantuntija, yliopisto-opettaja Essi Vuopala analysoi artikkelissaan yhteisöllisen verkko-oppimisen edellytyksiä ja kuvaa sen onnistuneeseen toteuttamiseen liittyviä haasteita. Vuopala korostaa, että onnistunut yhteisöllinen oppiminen on monen tekijän summa ja edellyttää monenlaista osaamista ja oikeanlaista asennetta niin opiskelijoilta kuin opettajilta. Onnistumisen kulmakivenä on huolellisesti suunniteltu pedagoginen malli. Kieltenopettajien Leena Griinari, Päivi Korhonen, Tiina Luukkainen, Pia Nuuttila, Pia Paakkulainen ja Marie Ruottinen (Kielot) yhdessä tuottama artikkeli tuo yhteisöllisen verkko-opiskelun käytännön tasolle. Se sisältää kuvauksen heidän yhteisöllisen verkko-opiskelun kokemuksistaan Verkko.ope 2.0 -koulutuksessa sekä siihen liittyneen oppimisprosessin analysointia ja reflektointia. He arvioivat myös yhteisöllisyyteen ammattikorkeakoulukontekstissa liittyviä haasteita, joista yhtenä nousee esiin yhteisöllisyyden rakentamiseen vaadittava aika.
Julkaisun toinen osa sisältää kuvauksia Verkko.ope 2.0 -asiantuntijakoulutukseen osallistuneiden opettajien kehittämishankkeista. Liiketalouden lehtori Harri Ala-Uotila kuvaa artikkelissaan avoimen innovaation ja yrittäjämäisen toiminnan näkökulmien soveltamista Kymenlaakson ammattikorkeakolun Global Entrepreneurship and Innovation -opintojaksolla. Opintojaksolla on hyödynnetty yhtä avoimen innovaation periaatteella toimivaa verkkopalvelua, jonka käyttöä yhteisöllisen opiskeluprosessin tukena Ala-Uotila kuvailee. Opintojakson suunnittelun pedagogisena lähtökohtana on ollut mielekkään oppimisen malli, jonka toteutumista Ala-Uotila artikkelissaan myös arvioi. Hoitotyön lehtori Ansa Iivanaisen artikkelissa kuvataan Mikkelin ammattikorkeakoulun (Mamk) sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia tietoverkkopohjaisen Adobe Connect -ohjelman (AC)käytöstä harjoittelun ohjauksessa. Artikkelissa kuvataan, miten vuorovaikutus, opettajan opiskelijalle antama tekninen tuki ja ohjaukseen liittyvien sisältöjen tarkastelu onnistuvat AC:n kautta. Artikkelissa tarkastellaan myös ohjauksen kehittämistarpeita. Terveysalan yliopettaja Marja-Leena Kaurosen artikkelissa tarkastellaan verkko-opiskelua yhteisöllisen oppimisen ja yhteisöllisen tiedonrakentamisen näkökulmasta Kymenlaakson ammattikorkeakoulun terveyden edistämisen koulutusohjelman(ylempi AMK) opetuksessa. Kauronen tarkastelee yhteisölliseen verkko-oppimiseen liittyviä haasteita terveysalan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen kontekstissa ja esittää suosituksia yhteisöllisen verkko-opiskelun tukemiseksi. Terveysalan yliopettaja Leena Uosukainen käsittelee artikkelissaan simulaatio-opetusta terveysalalla ja esittelee moniammatillisen simulaatiooppimisympäristön luomista Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnan kampukselle.
Verkko-opetuksen tulevaisuuden haasteita tarkastelevat artikkeleissaan verkko-opetuksen tuki Sirpa Kemppainen ja mediasuunnittelija Matti Strengell Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta. Kemppainen lähestyy aihetta opettajan osaamisvaatimusten näkökulmasta. Artikkeli perustuu vuonna 2011 tehtyyn ”Verkko-opetusosaamisen koulutustarvekartoitus ammattikorkeakoulussa” -tutkimukseen, jolla kartoitettiin ammattikorkeakoulun opettajien verkko-opetusosaamisen nykytilaa ja tulevaisuutta. Artikkelissa tarkastellaan verkko-opetuksen suunnittelua ja yhteistoiminnallisia ja yhteisöllisiä verkko-opetusmalleja ja luodaan katsaus opettajan verkko-opetusosaamisen lähitulevaisuuteen. Strengell esittelee artikkelissaan verkko-opetuksen mahdollisia kehityssuuntia virtuaalisten toimintaympäristöjen näkökulmasta. Artikkelissa tarkastellaan virtuaalitodellisuutta, lisättyä todellisuutta ja 3D-peliympäristöjä ja niiden mahdollisia hyötyjä opetukselle. Kieltenopettajat kuvaavat kielten mobiilioppimisen pilotointia omien kokemustensa näkökulmasta. Suomen kielen lehtori Leena Griinari kertoo artikkelissaan videokuvan opetuskäyttöön liittyvistä kokeiluistaan viestintätaitojen opetuksessa ja mobiiliteknologian roolista niissä. Ruotsin kielen lehtori Marie Ruottinen on omassa pilotissaan keskittynyt kuvien käyttöön kieltenopetuksessa. Artikkelissa hän raportoi tekemistään kokeiluista ja niiden tuottamista havainnoista. Ruottinen jakaa myös kokemuksensa Applen laitteista opettajan työvälineenä. Lehtori Päivi Korhosen pilottihankkeessa tuotettiin digikirja ranskan kielen alkeiskurssille. Sisällöntuottajia olivat ryhmän opiskelijat. Korhonen kuvaa artikkelissaan digikirja-projektin lähtökohtia ja toteutusta sekä projektin jatkosuunnitelmia. Kielten opetuksen mobiilipilotin kouluttaja Sari Uski kuvaa omassa artikkelissaan sitä, millainen kokemus Kieppi oli hänen näkökulmastaan. Mobiilimaailman mahdollisuuksiin tutustuminen on avannut hänelle aivan uuden lähestymistavan omaan työhönsä ja ajanhallintaansa.