Puu-Kouvola 1890 –1950
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5963-73-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5963-73-1
Tiivistelmä
Tämä kirja on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneet puurakentamisesta, rakennetusta ympäristöstä ja sen pitämisestä elinvoimaisena. Ammattitiedon lisäksi julkaisu toimii reittiapuna heille, jotka haluavat tutustua kohteisiin paikan päällä. Samalla avautuu mahdollisuus tutustua puurakentamisen perinteeseen Kymenlaaksossa, jossa eri vaikutteet yhdistyvät mielenkiintoisella tavalla rakennustavoissa ja -tyyleissä.
Länsi ja itä ovat aina kohdanneet Kymijoen laaksossa, jossa kulttuurit ja väestöt ovat vuosituhansien ajan sulautuneet yhteen. Teollinen vallankumous yhdisti Kymijoen vastakkaiset rannat, kun sahojen, puuhiomojen ja paperiteollisuuden muodostama ketju syntyi joen varteen. Teollisuudella oli merkittävä rooli, kun yhtiöt huolehtivat paitsi asuntotuotannosta työläisille, myös yhteiskunnallisista palveluista ja niihin liittyvästä rakentamisesta. Julkaisu esittelee arkkitehtoonisesti ja rakennusteknisesti mielenkiintoisia puurakennuskohteita ja tehtaiden ympäristöihin syntyneitä pientaloalueita. Se on samalla opas ainutlaatuiselle löytöretkelle keskelle eläviä kyläyhteisöjä nykyisen Kouvolan alueella. Esittelyssä on sekä tunnettujen arkkitehtien suunnittelemia alueita, kuten Alvar Aallon Tehtaanmäki Inkeroisissa että vapaasti syntyneitä kyliä, esimerkkinä kalliomaisemaan muodostunut Mäyrämäki Kuusankoskella.
Kylien ainutlaatuisuus näkyy siinäkin, että ne on rakennettu suhteellisen lyhyessä ajassa ja edustavat näin puhtaasti tietyn ajan puurakennustyyliä ja -perinnettä. Alueiden yhtenäisyys on säilynyt, josta osittain kunnia kuuluu kaavoittajalle. Kaavoituksella on pyritty ohjaamaan korjaus- ja täydennysrakentamista niin, että arvokas rakennuskanta ja ympäristö saataisiin säilymään. Suurin kiitos säilymisestä kuuluu kuitenkin alueiden asukkaille, jotka ovat tehneet suurenmoisen palveluksen jälkipolville ja samalla luoneet itselleen viihtyisän ja elävän asuinympäristön.
Wood Academy -hanke on ollut toimeksiantajana tälle julkaisulle, jonka ovat toimittaneet arkkitehti Rurik Wasastjerna ja yliopettaja Leena Mäkelä-Marttinen. Erityiskiitos rakennustutkija Timo Lievoselle, jonka artikkeli puurakentamisesta toimii julkaisun peruspilarina, sekä Essi Seppälälle, joka on koonnut ja kirjoittanut kylien esittelyt. Suuret kiitokset myös taitosta ja kuvituksesta vastanneille Sami Lemiselle, Hilla Hyppöselle ja Niina Kuuselalle sekä koko julkaisutyöryhmälle.
Länsi ja itä ovat aina kohdanneet Kymijoen laaksossa, jossa kulttuurit ja väestöt ovat vuosituhansien ajan sulautuneet yhteen. Teollinen vallankumous yhdisti Kymijoen vastakkaiset rannat, kun sahojen, puuhiomojen ja paperiteollisuuden muodostama ketju syntyi joen varteen. Teollisuudella oli merkittävä rooli, kun yhtiöt huolehtivat paitsi asuntotuotannosta työläisille, myös yhteiskunnallisista palveluista ja niihin liittyvästä rakentamisesta. Julkaisu esittelee arkkitehtoonisesti ja rakennusteknisesti mielenkiintoisia puurakennuskohteita ja tehtaiden ympäristöihin syntyneitä pientaloalueita. Se on samalla opas ainutlaatuiselle löytöretkelle keskelle eläviä kyläyhteisöjä nykyisen Kouvolan alueella. Esittelyssä on sekä tunnettujen arkkitehtien suunnittelemia alueita, kuten Alvar Aallon Tehtaanmäki Inkeroisissa että vapaasti syntyneitä kyliä, esimerkkinä kalliomaisemaan muodostunut Mäyrämäki Kuusankoskella.
Kylien ainutlaatuisuus näkyy siinäkin, että ne on rakennettu suhteellisen lyhyessä ajassa ja edustavat näin puhtaasti tietyn ajan puurakennustyyliä ja -perinnettä. Alueiden yhtenäisyys on säilynyt, josta osittain kunnia kuuluu kaavoittajalle. Kaavoituksella on pyritty ohjaamaan korjaus- ja täydennysrakentamista niin, että arvokas rakennuskanta ja ympäristö saataisiin säilymään. Suurin kiitos säilymisestä kuuluu kuitenkin alueiden asukkaille, jotka ovat tehneet suurenmoisen palveluksen jälkipolville ja samalla luoneet itselleen viihtyisän ja elävän asuinympäristön.
Wood Academy -hanke on ollut toimeksiantajana tälle julkaisulle, jonka ovat toimittaneet arkkitehti Rurik Wasastjerna ja yliopettaja Leena Mäkelä-Marttinen. Erityiskiitos rakennustutkija Timo Lievoselle, jonka artikkeli puurakentamisesta toimii julkaisun peruspilarina, sekä Essi Seppälälle, joka on koonnut ja kirjoittanut kylien esittelyt. Suuret kiitokset myös taitosta ja kuvituksesta vastanneille Sami Lemiselle, Hilla Hyppöselle ja Niina Kuuselalle sekä koko julkaisutyöryhmälle.