Osaaminen ja osaamisen johtaminen lastensuojelulaitoksessa: tarkastelussa Helsingin kaupungin lastenkodin ohjaajan osaaminen ja sen johtaminen
Vihersaari, Taru (2022)
Vihersaari, Taru
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202122398
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202122398
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ohjaajan osaamista ja sen johtamista lastensuojelulaitoksessa Helsingin kaupungin lastenkodin ohjaajille suunnatun kyselytutkimuksen avulla. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää Helsingin kaupungin lastenkotien osaamisen kehittämisessä ja lisäksi ne tarjoavat tällä hetkellä vähäistä tietoa lastenkotitoiminnasta myös yleisempään käyttöön.
Kyselytutkimuksen kokoamisessa hyödynnettiin sekä määrällisiä että laadullisia tutkimusmenetelmiä. Kysely sisälsi pääasiassa suljettuja kysymyksiä, jotka analysoitiin määrällisin menetelmin. Osa kyselyn kysymyksistä oli avoimia kysymyksiä, jotka analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Kysely lähetettiin Helsingin kaupungin kolmelle lastenkodille: Hyvösen, Malmin ja Naulakallion lastenkodille. Kyselyyn vastasi yhteensä 48 Helsingin kaupungin lastensuojelun laitossijoituksen ohjaajaa ja vastaavaa ohjaajaa.
Kyselytutkimusten tulosten perusteella Helsingin kaupungin lastenkotien ohjaajat kokevat osaamisensa olevan riittävää kohtaamistyön ulkopuolisessa osaamisessa, kuten dokumentoinnissa, lakien tuntemisessa, verkosto- ja perhetyössä. Kohtaamiseen liittyvässä asiakastyön osaamisessa asiakkaiden erityistarpeisiin liittyen oli puutteita kehitysvamma-, mielenterveys-, päihde- ja neuropsykiatrisessa osaamisessa. Ohjaajat kokivat, että työnantaja ei riittävästi tukenut heidän osaamisensa kehittämistä esimerkiksi koulutusten avulla. Sen sijaan esihenkilöiden tuki osaamisen kehittymisessä ja oman erityisosaamisen hyödyntämisessä koettiin pääasiassa riittäväksi. Kyselyn perusteella Helsingin kaupungin tulisi lisätä koulutuksia ja kehittää sisäisiä toimintamallejaan ohjaajien osaamisen parantamiseksi ja tehdä toimenpiteitä ohjaajien yhä lyhenevien työurien pidentämiseksi. Koulutus ja työkokemuksen pituus eivät juurikaan vaikuttaneet ohjaajien kokemuksiin omasta osaamisestaan.
Osaamisen parantaminen ei ratkaise lastensuojelutyön laatua yksinään; esimerkiksi turvallisuuteen liittyviä asioita on myös parannettava. Osaamisen parantamisesta hyötyisivät ohjaajat ja lapset. Se voisi olla osaratkaisuna myös työurien pidentymiseen ja vaihtuvuuden vähenemiseen. Lastensuojelulaitosten toimintaa, ohjaajien osaamista ja lastensuojelua kokonaisuudessaan tulee tutkia enemmän.
Kyselytutkimuksen kokoamisessa hyödynnettiin sekä määrällisiä että laadullisia tutkimusmenetelmiä. Kysely sisälsi pääasiassa suljettuja kysymyksiä, jotka analysoitiin määrällisin menetelmin. Osa kyselyn kysymyksistä oli avoimia kysymyksiä, jotka analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Kysely lähetettiin Helsingin kaupungin kolmelle lastenkodille: Hyvösen, Malmin ja Naulakallion lastenkodille. Kyselyyn vastasi yhteensä 48 Helsingin kaupungin lastensuojelun laitossijoituksen ohjaajaa ja vastaavaa ohjaajaa.
Kyselytutkimusten tulosten perusteella Helsingin kaupungin lastenkotien ohjaajat kokevat osaamisensa olevan riittävää kohtaamistyön ulkopuolisessa osaamisessa, kuten dokumentoinnissa, lakien tuntemisessa, verkosto- ja perhetyössä. Kohtaamiseen liittyvässä asiakastyön osaamisessa asiakkaiden erityistarpeisiin liittyen oli puutteita kehitysvamma-, mielenterveys-, päihde- ja neuropsykiatrisessa osaamisessa. Ohjaajat kokivat, että työnantaja ei riittävästi tukenut heidän osaamisensa kehittämistä esimerkiksi koulutusten avulla. Sen sijaan esihenkilöiden tuki osaamisen kehittymisessä ja oman erityisosaamisen hyödyntämisessä koettiin pääasiassa riittäväksi. Kyselyn perusteella Helsingin kaupungin tulisi lisätä koulutuksia ja kehittää sisäisiä toimintamallejaan ohjaajien osaamisen parantamiseksi ja tehdä toimenpiteitä ohjaajien yhä lyhenevien työurien pidentämiseksi. Koulutus ja työkokemuksen pituus eivät juurikaan vaikuttaneet ohjaajien kokemuksiin omasta osaamisestaan.
Osaamisen parantaminen ei ratkaise lastensuojelutyön laatua yksinään; esimerkiksi turvallisuuteen liittyviä asioita on myös parannettava. Osaamisen parantamisesta hyötyisivät ohjaajat ja lapset. Se voisi olla osaratkaisuna myös työurien pidentymiseen ja vaihtuvuuden vähenemiseen. Lastensuojelulaitosten toimintaa, ohjaajien osaamista ja lastensuojelua kokonaisuudessaan tulee tutkia enemmän.