Tee minut kokonaiseksi : minkälaista tukea parisuhdeväkivallan uhriksi joutunut nainen kokee tarvitsevansa?

Abstract

Kolehmainen, Rosa. Tee minut kokonaiseksi – Minkälaista tukea parisuhdeväkivallan uhriksi joutunut nainen kokee tarvitsevansa. 59 sivua, 2 liitettä. Kieli: suomi. Diak Etelä, Kevät 2014. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaista tukea parisuhdeväkivallan uhriksi joutunut nainen kokee tarvitsevansa ja miten väkivaltatyötä uhrien tukemiseksi voitaisiin edelleen kehittää. Lisäksi haluttiin lisätä yhteiskunnallista ymmärrystä lähisuhdeväkivallan vaikutuksista uhriin sekä lähisuhdeväkivallan yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Tutkimus oli kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin haastattelemalla neljää parisuhdeväkivallan uhriksi joutunutta naista. Haastattelut toteutettiin Espoon Lyömättömässä Linjassa syksyllä 2013. Haastattelut olivat teemahaastatteluita ja ne analysoitiin teemoittain. Haastattelun teemoja oli neljä, parisuhdeväkivallan luonne ja vaikutukset uhriin, minkälaista tukea parisuhdeväkivallan uhriksi joutunut nainen on saanut, mitä hyötyä avusta on ollut ja minkälaista apua nainen olisi kaivannut. Näiden lisäksi selvitettiin myös haastateltavien taustatiedot.

Haastatteluista nousi esille palveluiden hankala löytäminen ja palveluohjauksen tärkeys, matalan kynnyksen palveluiden lisääminen sekä vertaistuen tarve.

Tärkeimpänä haastatteluissa nousi sosiaalisen tuen tarve väkivallasta selviytymiseen. Naiset kokivat tärkeänä myös koko perheen kokonaisvaltaisen auttamisen. Naiset kokivat tarvitsevansa matalan kynnyksen palveluita, joissa ei tarvitse sitoutua määrättyyn aikatauluun, sillä melkein kaikki haastateltavat olivat työssäkäyviä perheenäitejä. Kriisiaikana apua olisi kaivattu arkipäivän tilanteisiin, lasten- ja kodinhoitoon. Lainopillista apua sekä palveluohjausta olisi kaivattu myös enemmän, sillä naiset olivat kokeneet olevansa liian voimattomia hakeakseen itse apua tai avun hakeminen hävetti ja pelotti. Lopuksi saaduista tuloksista tehtiin yhteenveto ja verrattiin aikaisemmin tästä aiheesta tehtyihin tutkimuksiin.

Asiasanat: parisuhdeväkivalta, naiset, uhrit, palvelut, sosiaalinen tuki, väkivaltatyö, kehittäminen

ABSTRACT Kolehmainen, Rosa. Make me complete – What kind of support the victim of intimate partner violence women feel that they need. 59.p., 2 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Spring 2014. Diaconia University of Applied Sciences. Degree programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services.

This research paper aims at examining which types of supporting measures female victims of domestic violence experience a desire for, and how the support for the victims could be developed. Furthermore, the study strives to increase the social awareness of the effects of spousal violence on the victim and on the society as a whole.

The employed research method is qualitative. The data was collected through four interviews with female victims of domestic violence. The interviews were conducted at Lyömätön Linja in Espoo during fall 2013. The interviews were theme-centered interviews and the results were also analyzed in themes. The five interview themes included were: background information of the interviewees; the characteristics of the domestic violence and the effects of violence on the victim; the supporting measures received by the victim; the alleviating effects of the supporting measures; and the type of supporting measures the victims would have desired. The interviews uncover an apparent inaccessibility of supporting services, a significance of service guidance, a need for an increase of easy-to-approach services, and a demand for peer support.

A demand for social support was perceived by the interviewees as the most important factor in surviving the experienced violence. Additionally, holistic support for the family was considered significant. Because the majority of the interviewees were employed and had children, easy-to-approach services without a requirement of committing to a designated schedule were considered important. During the time of a crisis support would have been needed in daily routines such as child and house care. In addition, legal advice and service guidance would have been needed because the women either felt powerless or they were insecure or afraid to seek for assistance.

As a conclusion the results are summarized and compared with previous studies. The researcher also reflects on her professional development and research process.