Uni voimavarana : 9.-luokkalaisten unitottumukset Aleksis Kiven peruskoulussa
Kotajärvi, Terhi; Kynäkoski, Jelena (2014)
Kotajärvi, Terhi
Kynäkoski, Jelena
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404164398
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404164398
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Kotajärvi, Terhi ja Kynäkoski, Jelena. Uni voimavarana. 9.-luokkalaisten unitottumukset Aleksis Kiven peruskoulussa. Helsinki, Kevät 2014, 60 s, 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki. Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitajan suuntautumisvaihtoehto, Terveydenhoitaja (AMK).
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Helsingin Aleksis Kiven peruskoulun 9.- luokkalaisten unitottumuksia ja niiden vaikutusta uneen, yleiseen hyvinvointiin ja mahdolliseen unettomuuteen. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että kouluterveydenhoitajat pystyvät hyödyntämään tuloksia työssään nuorten nukkumisen entistä paremmaksi huomioimiseksi. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää terveystiedon opetuksessa.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Opinnäytetyön aineisto kerättiin strukturoidun kyselylomakkeen avulla Aleksis Kiven peruskoulun 9.-luokkalaisten terveystiedon tunneilla. Tässä opinnäytetyössä on kolme tutkimuskysymystä:
Minkälaisia ovat 9.luokkalaisten nuorten unitottumukset?
Miten unitottumukset vaikuttavat uneen ja yleiseen hyvinvointiin?
Mistä mahdollinen unettomuus johtuu?
Opinnäytetyön tulokset analysointiin tilastollista menetelmää käyttäen. Vastausprosentiksi muodostui 78%. 60 oppilaalla oli mahdollisuus osallistua kyselyyn. Vastauksia saatiin 53 kappaletta, joista jouduttiin hylkäämään 6 kappaletta. Kadon jälkeen hyödynnettäviä vastauksia oli 47 kappaletta.
Opinnäytetyön tulosten mukaan nuoret nukkuvat liian vähän erityisesti arkisin. Viikonloppuisin nuoret valvoivat arki-iltoja myöhempään ja nukkuivat selvästi pidempään. Vähäinen uni aiheutti nuorille keskittymiskyvyn puutetta ja motivaation heikentymistä opiskeluun liittyen. Nuorilla esiintyi myös levottomuutta, päänsärkyä, mielitekoja roskaruokaan, ärtyisyyttä, väsymystä ja huimausta. Reilu viidesosa nuorista oli kokenut uniongelmia ja käyttänyt unilääkkeitä. Muun muassa myöhäinen elektroniikan käyttö oli yhteydessä nukahtamisen kestoon.
Vaikka nuoret olivat kokeneet uniongelmia, eivät he useinkaan olleet keskustelleet niistä kouluterveydenhoitajan kanssa. Tämä vahvistaa entisestään asian puheeksi ottamisen merkityksen tärkeyttä nuoren kanssa.
Asiasanat: terveyden edistäminen, kouluterveydenhuolto, uni, nuoret
Kotajärvi, Terhi ja Kynäkoski, Jelena. Uni voimavarana. 9.-luokkalaisten unitottumukset Aleksis Kiven peruskoulussa. Helsinki, Kevät 2014, 60 s, 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki. Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitajan suuntautumisvaihtoehto, Terveydenhoitaja (AMK).
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Helsingin Aleksis Kiven peruskoulun 9.- luokkalaisten unitottumuksia ja niiden vaikutusta uneen, yleiseen hyvinvointiin ja mahdolliseen unettomuuteen. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että kouluterveydenhoitajat pystyvät hyödyntämään tuloksia työssään nuorten nukkumisen entistä paremmaksi huomioimiseksi. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää terveystiedon opetuksessa.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Opinnäytetyön aineisto kerättiin strukturoidun kyselylomakkeen avulla Aleksis Kiven peruskoulun 9.-luokkalaisten terveystiedon tunneilla. Tässä opinnäytetyössä on kolme tutkimuskysymystä:
Minkälaisia ovat 9.luokkalaisten nuorten unitottumukset?
Miten unitottumukset vaikuttavat uneen ja yleiseen hyvinvointiin?
Mistä mahdollinen unettomuus johtuu?
Opinnäytetyön tulokset analysointiin tilastollista menetelmää käyttäen. Vastausprosentiksi muodostui 78%. 60 oppilaalla oli mahdollisuus osallistua kyselyyn. Vastauksia saatiin 53 kappaletta, joista jouduttiin hylkäämään 6 kappaletta. Kadon jälkeen hyödynnettäviä vastauksia oli 47 kappaletta.
Opinnäytetyön tulosten mukaan nuoret nukkuvat liian vähän erityisesti arkisin. Viikonloppuisin nuoret valvoivat arki-iltoja myöhempään ja nukkuivat selvästi pidempään. Vähäinen uni aiheutti nuorille keskittymiskyvyn puutetta ja motivaation heikentymistä opiskeluun liittyen. Nuorilla esiintyi myös levottomuutta, päänsärkyä, mielitekoja roskaruokaan, ärtyisyyttä, väsymystä ja huimausta. Reilu viidesosa nuorista oli kokenut uniongelmia ja käyttänyt unilääkkeitä. Muun muassa myöhäinen elektroniikan käyttö oli yhteydessä nukahtamisen kestoon.
Vaikka nuoret olivat kokeneet uniongelmia, eivät he useinkaan olleet keskustelleet niistä kouluterveydenhoitajan kanssa. Tämä vahvistaa entisestään asian puheeksi ottamisen merkityksen tärkeyttä nuoren kanssa.
Asiasanat: terveyden edistäminen, kouluterveydenhuolto, uni, nuoret