LEIKKIPUISTO KIPINÄPUISTON TOIMINTAAN OSALLISTUVIENVENÄLÄISTAUSTAISTEN NAISTEN KOKEMUKSIA ÄITIYDESTÄ

Abstract

Järvinen, Anna & Votyakova, Anna. Leikkipuisto Kipinäpuiston toimintaan osallistuvien venäläistaustaisten äitien kokemuksia äitiydestä. Helsinki, kevät 2014, 74 s., 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma. Sosionomi (AMK).

Suomalais-venäläiset avioliitot ovat yleisin kaksikulttuuristen perheiden muoto Suomessa. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää, miten maahanmuutto vaikuttaa kaksikulttuuristen lapsiperheiden venäläistaustaisten äitien käsitykseen omasta äitiydestään ja miten leikkipuistotoiminta on tukenut äitejä Itä-Helsingissä. Työn avulla pyritään luomaan kehittämisehdotuksia ryhmätoiminnalle.

Tutkimus on laadullinen ja aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Aineiston analyysimenetelmänä oli teemoittelu. Tutkimuksen kohderyhmänä oli seitsemän 33–46-vuotiasta venäläistä äitiä. Haastattelut toteutettiin syksyllä 2013.

Tutkimustulokset osoittivat, että venäläistaustaisten naisten äitiyteen kaksikulttuuristen perheissä liittyi useita haasteita. Äitien mielestä suomalaisessa kulttuuriympäristössä lasten venäläisen kulttuurin ja oman äidinkielen ylläpitäminen yksipuolistuu ja heikentyy. Suomalaiset arvot, normit ja tavat poikkeavat siitä, mihin naiset ovat Venäjällä tottuneet. Vaikka äidit olivat muokanneet omaa kasvatustyyliään ja käsityksiään äitiydestä kahden erilaisen kasvatuskulttuurin pohjalta, he kuitenkin kokivat jäävänsä suomalaisesta kulttuurista ulkopuolisiksi, koska heidän kulttuuri-identiteettinsä ei kohdannut Suomessa kasvaneen puolison kulttuuri-identiteettiä. Vanhempien kansallisista taustoista riippumatta kasvattamiseen liittyviä ristiriitoja syntyi perheissä ankaraan tai vapaaseen kasvatukseen uskovien perheenjäsenten välillä.

Suomalaisten isien kantama vastuu lasten kasvatuksesta kompensoi venäläistaustaisille äideille omien isovanhempien avun puutetta. Äidit kokivat tarvetta saada tukea omalle äitiydelleen leikkipuistotoiminnasta. He pitivät Itä-Helsingin leikkipuiston toimintaa tärkeänä tukimuotona sekä lapsen että oman elämänsä kannalta. Naisten toiveena oli, että Itä-Helsingin leikkipuistot tiedottaisivat maahanmuuttajataustaisille äideille paremmin omasta toiminnastaan sekä tarjoaisivat kursseja suomalaisesta kulttuurista, kaksikielisiä ryhmiä ja vertaistukea. Naiset olivat sitä mieltä, että palvelut eivät riitä integroimaan heitä ja että heillä itsellään on tässä prosessissa aktiivinen rooli. Asiasanat: maahanmuuttajat, monikulttuurisuus, naiset, äidiys, perheet, leikkipuistot, kerhotoiminta, kasvatus, tukeminen

Järvinen, Anna & Votyakova, Anna. Russian mothers` experience of their participating in Kipinä play ground activity. Helsinki, Spring 2014, 74 p., 1 appendix. Language: Finnish. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services.

The thesis examined motherhood experience of Russian mothers from bicultural families and what kind of support Russian mothers got from play parks in East Helsinki. The aim of the study was to clarify the changes that accrue in motherhood after immigration. The subject was approached from the mothers' point of view.

The thesis is a qualitative study. The data for this study was collected by conducting interviews. The material was analyzed by qualitative content analysis and the gathered data was analyzed thematically. The target group for the study was Russian mothers from bicultural families. The interviews were carried out during autumn 2013.

According to the study, Russian mothers faced several challenges. Mothers felt that ed-ucating their children in Russian language and culture became very difficult in the Finn-ish cultural environment. Finnish values, norms and traditions differ from what the mothers have got accustomed to. In the interviews the mothers told that they have to modify their own upbringing style and notions of motherhood according to Finnish cul-ture. However even if they have modified their upbringing style, they feel, that they do not belong to the Finnish culture. The mothers told that the most of the conflicts in their bicultural families were based on different points of view on upbringing children.

Russian mothers lack their own parents’ support in educating children, but Finnish fa-thers active participating in children's upbringing compensates this need. According to the mothers` opinions, they got a very important support for their children and them-selves from Play parks in East Helsinki. In the interviews the mothers pointed out that they would like to receive more information about activities providing by the Play parks. The mothers realized that the best support in bicultural motherhood would be Finnish culture and language courses and peer support, which Play parks can also offer to Russian mothers for their integration to the Finnish society.