ANSIOTYÖ JA OMAISHOITO : Työssäkäyvien omaishoitajien ja työnantajien kokemuksia ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamista tukevista keinoista Etelä-Savon alueella

Abstract

Nykänen, Mari. Ansiotyö ja omaishoito – Työssäkäyvien omaishoitajien ja työnantajien kokemuksia ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamista tukevista keinoista Etelä-Savon alueella. Pieksämäki, kevät 2014. Sivumäärä 74, 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).

Ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittaminen on ajankohtainen aihe, joka on ollut paljon esillä myös mediassa viime aikoina. Opinnäytetyöni tavoite oli selvittää minkälaisia tukimuotoja ansiotyössä käyvillä omaishoitajilla oli käytössä työn ja omaishoidon yhteensovittamisessa. Lisäksi tarkastelin, ovatko työnantajien tarjoamat tukimuodot ja työntekijöiden saamat tukimuodot yhteneväisiä.

Tutkimukseni oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Joulukuun 2012 ja helmikuun 2013 välisenä aikana lähetettiin kysely noin 6000 eteläsavolaiselle työntekijälle suoraan sähköpostitse. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää työssäkäyvien läheistään hoitavien kokemuksia työelämän ja omaishoidon yhteensovittamisesta sekä niistä keinoista, jotka auttaisivat jaksamaan paremmin. Työntekijöille suunnattuun kyselyyn saatiin 134 vastausta. Tammikuussa 2014 lähetettiin työnantajille/esimiehille suunnattu kysely. Kyselyjä lähetettiin sähköpostitse suoraan noin 500 eteläsavolaiselle työnantajalle/esimiehelle. Kyselyyn vastasi 53 henkilöä.

Tutkimuksessa tuli ilmi, että työpaikoilla tiedettiin ja tiedotettiin liian vähän erilaisista tukimuodoista ansiotyön ja läheisen hoitamisen yhteensovittamiseksi. Yleisimmät käytössä olevat tukimuodot olivat työaikojen joustot, mahdollisuus poistua työpaikalta kesken työvuoron äkillisissä hoitotilanteissa, osa-aikatyö ja mahdollisuus järjestellä loma-aikoja. Työn ja perheen yhteensovittamiskäytäntöjä ei ollut kirjattu ylös suurimmassa osassa työpaikkoja.

Yli puolella työntekijäkyselyyn vastanneilla oli ajoittain vaikeuksia keskittyä työhönsä. Ajan puute, jatkuva huoli hoidettavasta ja vaikeus hoitaa asioita työaikana hankaloitti työn ja omaishoitajuuden yhteensovittamista. Työnantajat toivoivat avoimuutta ja joustavuutta työpaikoille. Omaishoidon tilanteesta pitäisi uskaltaa kertoa työnantajalle, jotta siihen voitaisiin reagoida. Yhteiskunnalta työnantajat toivoivat taloudellista tukea esimerkiksi työaikojen menetyksiin.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ansiotyön ja läheisen hoitaminen on haastavaa ja edellyttää työpaikoilla sekä yhteiskunnan tasolla niin käytännön toimenpiteitä kuin myös asenteiden muutosta. Väestön ikääntyessä ja laitospaikkojen vähentämisen myötä työssäkäyvien läheistään hoitavien määrä tulee lisääntymään, joten tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän joustavia ja hoivamyönteisiä työelämän käytäntöjä.

Nykänen, Mari. Work and family care – Working carers’ and employer’s experiences of methods supporting family care and employment in Southern Savo. 74 p., 4 appendices. Language: Finnish. Pieksämäki. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services.

Combining work and family care is a topical subject that has been largely discussed in the media recently. The aim of my study was to find out about the means of support for working carers when combining work and family care. In addition to that, my aim was also to find out how the viewpoints of the working carers and the employers meet about the supporting methods.

The study comprised a quantitative survey. A survey was e-mailed to approximately 6,000 workers in the Southern Savo district at the turn of the year 2012-2013. The aim of the survey was to examine working carers’ experiences of combining work and family care and the means that would help them manage better. We received 134 replies for the employees’ survey. In January 2014 approximately 500 surveys were e-mailed to employers/superiors in the same district. 53 answers were received.

The study revealed that there is far too little knowledge and information about the different methods of supporting family care and employment at the workplace. The most used supporting methods were flexibility in working times, the chance to leave work mid-shift in case of acute caring situations, part-time employment and the chance to arrange holidays. Most of the working places have not documented any methods for coordinating work and family affairs.

More than half of the people who responded the survey for the workers had occasional problems with concentrating on work. Lack of time, constant concern about the care-receiver and the the difficulties in arranging the daily matters during working times were the main things that complicated the balancing of the work and the caring. Employers wished for more transparency and flexibility at the work places. The carers should dare to tell about their caring situations for employers to better react to them. The employers would like to see more financial support from society, for example in the case of loss of working time.

As a conclusion it can be stated that combining work and the caring is challenging, and practical actions and changes in attitudes are needed at the working places and at the societal level too. With the population aging and the institutional care diminishing the number of working carers will increase, so in the future more and more flexible and supportive methods are needed.

Keywords: family care giving, caregiver, gainful employment, well-being at work, quantitative research