Traumatisoituneen lapsen sosiaaliset taidot ja visuaalinen oppiminen
Immonen, Hanna; Thil, Jari-Pekka (2014)
Immonen, Hanna
Thil, Jari-Pekka
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404244761
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404244761
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Immonen Hanna ja Thil Jari-Pekka. Traumatisoituneen lapsen sosiaaliset taidot ja visuaalinen oppiminen. Kevät 2014, 58 s, 5 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki. Hoitoalan koulutusohjelma. Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto: sairaanhoitaja (AMK).
Opinnäytetyömme kartoitti keskisuomalaisen lastensuojelun erityisyksikön lasten sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja, sekä erityisyksikön työyhteisön toiveita yhteisöllisyyden lisäämisestä osana lasten vuorovaikutustaitojen karttumista. Kehittämispainoitteisen opinnäytetyömme tavoitteena oli kartoittaa ja kehittää luovia, yksilöllisiä sekä lapsilähtöisiä visuaalisen oppimisen työkaluja lapsille hyödynnettäväksi niin sosiaalisten, emotionaalisten kuin yhteisöllisten taitojen omaksumisen tueksi.
Lapset (n=7) olivat iältään 9-15-vuotiaita. Lastensuojelun erityisyksikön lasten oma-aikuiset (n=8) täyttivät lähdemateriaaliin pohjautuvan kysymyslomakkeen, joka arvioi lasten yksilöllisten sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen puutteita ja vahvuuksia. Kysymyslomake kartoitti myös työyhteisön toiveita yhteisöllisyyden lisäämisestä ja vaikuttavuudesta vuorovaikutustaitojen kehittymiseen. Kyselyn pohjalta noussut alkukartoitus esiteltiin erityisyksikön työryhmälle työryhmän kehittämis-iltapäivässä tammikuussa 2014. Tulosten tarkastelujen jälkeen työryhmä jaettiin oma-aikuisjohtoisiin pienryhmiin ja pienryhmät saivat ohjeistuksen kehitellä lapsille sekä nuorille (n=7) yksilöllisiä sosiaalisia taitoja tukevia visuaalisia työkaluja.
Kehittämisiltapäivän visuaalisten työkalujen ideoinnin lopputuloksena korostui työkaluissa traumatisoituneen lapsen arjen struktuurin merkitys, lapsen toiminnan ennakointi ja säännöllinen pysäyttäminen, itsetunnon ja identiteetin vahvistaminen sekä rakkauden ja välittämisen osoittaminen osana lapsen sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen kasvua. Edellä mainittuja kehittämiskohtia tukemaan työryhmä ideoi erilaisia visuaalisia työkaluja, joita olivat esimerkiksi lapsen kanssa yhdessä suunniteltava ja lapsen huoneeseen sijoitettava struktuuria lisäävä viikko-ohjelma, rauhallisuutta ja lapsen pysäyttämistä tukevat liikennevalot, liikennemerkki ja valokuvat, sekä itsetuntoa kohottavat ja identiteettiä vahvistavat positiivista palautetta sisältävät muistilaput lapsen huoneen korkkitaululle sijoitettuna. Itsetuntoa, välittämistä ja empatiaa lisäämään työryhmä suunnitteli myös lapselle annettavaksi erilaisia rakkauskirjeitä. Kehittämis-iltapäivän seurauksena erityisyksikön työyhteisö valitsi yhteisöllisistä toiveista vuorovaikutustaitojen tueksi aikuisten ja lasten kuvien esillepanon lastensuojelun erityisyksikön yhteisön tiloihin. Valokuvilta odotettiin yhteisöllisyyden ja lasten pysyvyyden tunteen lisääntymistä.
Immonen Hanna ja Thil Jari-Pekka. Traumatisoituneen lapsen sosiaaliset taidot ja visuaalinen oppiminen. Kevät 2014, 58 s, 5 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki. Hoitoalan koulutusohjelma. Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto: sairaanhoitaja (AMK).
Opinnäytetyömme kartoitti keskisuomalaisen lastensuojelun erityisyksikön lasten sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja, sekä erityisyksikön työyhteisön toiveita yhteisöllisyyden lisäämisestä osana lasten vuorovaikutustaitojen karttumista. Kehittämispainoitteisen opinnäytetyömme tavoitteena oli kartoittaa ja kehittää luovia, yksilöllisiä sekä lapsilähtöisiä visuaalisen oppimisen työkaluja lapsille hyödynnettäväksi niin sosiaalisten, emotionaalisten kuin yhteisöllisten taitojen omaksumisen tueksi.
Lapset (n=7) olivat iältään 9-15-vuotiaita. Lastensuojelun erityisyksikön lasten oma-aikuiset (n=8) täyttivät lähdemateriaaliin pohjautuvan kysymyslomakkeen, joka arvioi lasten yksilöllisten sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen puutteita ja vahvuuksia. Kysymyslomake kartoitti myös työyhteisön toiveita yhteisöllisyyden lisäämisestä ja vaikuttavuudesta vuorovaikutustaitojen kehittymiseen. Kyselyn pohjalta noussut alkukartoitus esiteltiin erityisyksikön työryhmälle työryhmän kehittämis-iltapäivässä tammikuussa 2014. Tulosten tarkastelujen jälkeen työryhmä jaettiin oma-aikuisjohtoisiin pienryhmiin ja pienryhmät saivat ohjeistuksen kehitellä lapsille sekä nuorille (n=7) yksilöllisiä sosiaalisia taitoja tukevia visuaalisia työkaluja.
Kehittämisiltapäivän visuaalisten työkalujen ideoinnin lopputuloksena korostui työkaluissa traumatisoituneen lapsen arjen struktuurin merkitys, lapsen toiminnan ennakointi ja säännöllinen pysäyttäminen, itsetunnon ja identiteetin vahvistaminen sekä rakkauden ja välittämisen osoittaminen osana lapsen sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen kasvua. Edellä mainittuja kehittämiskohtia tukemaan työryhmä ideoi erilaisia visuaalisia työkaluja, joita olivat esimerkiksi lapsen kanssa yhdessä suunniteltava ja lapsen huoneeseen sijoitettava struktuuria lisäävä viikko-ohjelma, rauhallisuutta ja lapsen pysäyttämistä tukevat liikennevalot, liikennemerkki ja valokuvat, sekä itsetuntoa kohottavat ja identiteettiä vahvistavat positiivista palautetta sisältävät muistilaput lapsen huoneen korkkitaululle sijoitettuna. Itsetuntoa, välittämistä ja empatiaa lisäämään työryhmä suunnitteli myös lapselle annettavaksi erilaisia rakkauskirjeitä. Kehittämis-iltapäivän seurauksena erityisyksikön työyhteisö valitsi yhteisöllisistä toiveista vuorovaikutustaitojen tueksi aikuisten ja lasten kuvien esillepanon lastensuojelun erityisyksikön yhteisön tiloihin. Valokuvilta odotettiin yhteisöllisyyden ja lasten pysyvyyden tunteen lisääntymistä.