Rippikoulun merkitys nuorten uskonnollisuuteen
Haapakoski, Ville (2014)
Haapakoski, Ville
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404234682
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404234682
Tiivistelmä
Haapakoski, Ville. Rippikoulun merkitys nuorten uskonnollisuuteen, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäki, kevät 2014, 47 s., 1 liite.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus.
Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia, miten rippikoulu muuttaa nuorten uskonnollisuutta. Tarkoitus oli selvittää, onko nuorten uskonnollisuus muuttunut rippikoulua ennen tehdystä kyselystä rippikoulun jälkeen tehtyyn kyselyyn nähden. Opinnäytetyössäni myös selvitin, onko uskonnollisuudella ja rippikoulun kokemuksilla yhteyttä. Tutkin myös perhetaustojen merkitystä nuorten uskonnollisuuteen.
Tutkimukseni oli kvantitatiivinen kyselytutkimus. Kohteena oli 208 Vaasan yläkoulun 8.- ja 9.-luokkalaista. Suurin osa 8.-luokkalaisista ei ollut käynyt vielä rippikoulua. Opinnäytetyötä varten tein kyselylomakkeen ja vastausprosentin parantamiseksi menin itse koulun oppitunnille pitämään kyselyn. Kyselyn teki 208 nuorta ja vastauksia tuli 208 eli vastausprosentti oli 100%. Analyysissä taustamuuttujina olivat sukupuoli, rippikoulun käyminen, perhetaustat ja rippikoulukokemukset. Aineiston syötin SPSS-tilasto-ohjelmaan, jolla tein tutkimuksen taulukot. Kuvioita tein SPSS-tilasto-ohjelmalla ja Excelillä.
Rippikoululla on vaikutusta pieneen osaan rippikoulun käyvistä. Hieman suurempi osa uskoi jumalaan tai korkeampaan voimaan rippikoulun jälkeen. Rippikoulun käymisen jälkeen epävarmuus uskonnollisiin asioihin oli pienempi. Perheiden uskonnollisuudella on merkitystä nuorten uskonnollisuuteen, mutta nuori voi olla uskonnollinen, vaikka perheessä ei uskonnollisuutta ilmenisikään. Rippikoulun kokemuksista päätellen Jumalaan uskovat nuoret viihtyivät rippikoulussa hieman ei-uskovia paremmin.
Asiasanat: rippikoulu, uskonnollisuus, kvantitatiivinen tutkimus
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus.
Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia, miten rippikoulu muuttaa nuorten uskonnollisuutta. Tarkoitus oli selvittää, onko nuorten uskonnollisuus muuttunut rippikoulua ennen tehdystä kyselystä rippikoulun jälkeen tehtyyn kyselyyn nähden. Opinnäytetyössäni myös selvitin, onko uskonnollisuudella ja rippikoulun kokemuksilla yhteyttä. Tutkin myös perhetaustojen merkitystä nuorten uskonnollisuuteen.
Tutkimukseni oli kvantitatiivinen kyselytutkimus. Kohteena oli 208 Vaasan yläkoulun 8.- ja 9.-luokkalaista. Suurin osa 8.-luokkalaisista ei ollut käynyt vielä rippikoulua. Opinnäytetyötä varten tein kyselylomakkeen ja vastausprosentin parantamiseksi menin itse koulun oppitunnille pitämään kyselyn. Kyselyn teki 208 nuorta ja vastauksia tuli 208 eli vastausprosentti oli 100%. Analyysissä taustamuuttujina olivat sukupuoli, rippikoulun käyminen, perhetaustat ja rippikoulukokemukset. Aineiston syötin SPSS-tilasto-ohjelmaan, jolla tein tutkimuksen taulukot. Kuvioita tein SPSS-tilasto-ohjelmalla ja Excelillä.
Rippikoululla on vaikutusta pieneen osaan rippikoulun käyvistä. Hieman suurempi osa uskoi jumalaan tai korkeampaan voimaan rippikoulun jälkeen. Rippikoulun käymisen jälkeen epävarmuus uskonnollisiin asioihin oli pienempi. Perheiden uskonnollisuudella on merkitystä nuorten uskonnollisuuteen, mutta nuori voi olla uskonnollinen, vaikka perheessä ei uskonnollisuutta ilmenisikään. Rippikoulun kokemuksista päätellen Jumalaan uskovat nuoret viihtyivät rippikoulussa hieman ei-uskovia paremmin.
Asiasanat: rippikoulu, uskonnollisuus, kvantitatiivinen tutkimus