Migreeniä sairastavien hoitajien kokemuksia työhyvinvoinnista

Abstract

TIIVISTELMÄ

Godt, Ditte & Halinen, Emmi. Migreeniä sairastavien hoitajien kokemuksia työ-hyvinvoinnista. Helsinki, kevät 2014, 41 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysala, hoitotyön koulutusohjelma, hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, terveydenhoitaja (AMK).

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää migreeniä sairastavien hoitajien kokemuksia työhyvinvoinnistaan sekä työyhteisönsä ja esimiehensä suhtautumisesta ja joustosta työolosuhteiden mukauttamisen kannalta. Tavoitteena oli tuottaa kokemusperäistä tietoa Suomen Migreeniyhdistykselle. Opinnäytetyö on osa yhdistyksen Migreeni ja työelämän triggerit -projektia, jota rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Tutkimukseen osallistujat löytyivät Suomen Migreeniyhdistyksen kautta. Haastattelimme 7 hoitajaa, joista 6 oli sairaanhoitajia ja 1 lähihoitaja. Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Teemat muodostuivat analyysivaiheessa teemahaastattelurungon, tutkimuskysymysten ja aineiston pohjalta.

Hoitajien kokemukset työyhteisöiden ja esimiesten suhtautumisesta ja joustosta olivat melko yhteneväisiä. Hoitajat kokivat pääsääntöisesti esimiesten välittävän heidän työhyvinvoinnistaan. Esimiehet olivat valmiita ja motivoituneita mukauttamaan hoitajien työolosuhteita migreenin kannalta edullisemmiksi. Hoitajat pyrkivät myös itse järjestelemään työolosuhteitaan mahdollisuuksiensa mukaan. Työhyvinvointia heikensi esimiehen mahdollinen välinpitämätön asenne sekä työyhteisöiden riittämätön tietous migreenistä sairautena, mikä aiheutti migreenin oireiden ja vammauttavan vaikutuksen vähättelyä. Hoitajat kokivat kuormittavaksi sen, että migreeni on näkymätön sairaus, jonka oireet eivät näy ulkopuolisille eikä kipua voi mitata. Hoitajien kokemusten perusteella työyhteisöissä ei aina ymmärretty riittävästi migreenin aiheuttamia sairauspoissaoloja eikä kohtausten invalidisoivaa vaikutusta. Työyhteisöissä oltiin kuitenkin pääosin valmiita joustamaan ja auttamaan hoitajia migreenikohtauksen ehkäisemisessä ja hoitamisessa työpaikalla.

Työyhteisöiden ja esimiesten suhtautumisella on merkittävä vaikutus migreeniä sairastavien hoitajien työhyvinvointiin. Hoitajien työhyvinvointia selkeästi edistää ymmärtäväinen asenne sairautta kohtaan sekä työyhteisön että esimiehen taholta ja se, että migreenin aiheuttamaa työkyvyttömyyttä ei kyseenalaisteta. Työhyvinvoinnin kehittämiseksi olisi tärkeää lisätä terveysalan työntekijöiden tietoutta migreenistä sairautena. Opinnäytetyön tuloksia on mahdollista hyödyntää erilaisissa työyhteisöissä, joissa on migreeniä sairastavia työntekijöitä.

Asiasanat: Migreeni, työhyvinvointi, terveyden edistäminen, terveydenhuoltohenkilöstö

ABSTRACT

Godt, Ditte & Halinen, Emmi. The Experiences of Occupational Health by Nurses with Migraine. 41 p., 3 appendices. Language: Finnish. Helsinki, spring 2014. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing, Option in Health Care. Degree: Public Health Nurse.

The purpose of this study was to describe the experiences of occupational health by nurses with migraine. The aim was to collect information on how the nurses experience their work community and manager support and flexibility in order to help the nurses cope better with migraine in working life. This study is a part of The Finnish Migraine Association’s project called “Migraine and occupational triggers”.

The method of this study was qualitative. The data was collected by interviewing participants that were found through The Finnish Migraine Association. In this study seven nurses were individually interviewed by a semi-structured interview. The data was then transcribed and analysed by using a thematic analysis method.

In the analysis the nurses’ experiences of their occupational health appeared mainly consistent. The nurses’ chances to adjust their work independently as much as possible contributed to their occupational health. The managers of the nurses were seen as supportive and flexible in modifying the nurses’ work environments, assignments or work shifts if needed. The results also showed that a manager’s negative attitude towards a nurse’s illness highly diminished the nurse’s occupational health. The work communities were seen supportive and helpful in preventing migraine attacks and colleagues were ready to help the nurses to cope with migraine attacks at the workplace. Nonetheless the nurses’ sick leaves because of migraine were seen unnecessary by the work communities. The work communities’ knowledge of migraine as a disabilitating disease was also insuffient for professionals. This sometimes led to belittling towards the nurses’ headache pain and ability to work.

In conclusion, the managers’ and the work communities’ understanding and supportive attitude towards the nurses’ migraine constitute a prominent part of the nurses’ occupational health. As migraine can be seen as an invisible disease to outsiders it is important to increase the knowledge among work communities. The results of this study benefit both employees with migraine and their work communities in versatile working environments.

Keywords: Migraine, occupational health, health promotion