MILTÄ TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ? : Kemiönsaaren seurakunnan diakoniatyön kartoitusta ja haasteita
Karilainen, Helena (2014)
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404214516
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404214516
Tiivistelmä
Karilainen, Helena. Miltä tulevaisuus näyttää? Kemiönsaaren seurakunnan diakoniatyön kartoitusta ja haasteita. Kevät 2014, 39 s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + diakonian (diakoni) virkakelpoisuus.
Tutkimuksessa kartoitettiin Kemiönsaaren seurakunnan diakoniatyön tulevaisuudennäkymiä. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka sisäinen ja ulkoinen yhteistyö toimii Kemiönsaaren seurakunnan diakoniatyössä. Lisäksi selvitettiin, millaista verkostoitumista ja yhteisöllisyyttä diakoniatyössä toteutui. Myös hengellisyyden voimaannuttamisesta keskusteltiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Kemiönsaaren seurakunnan diakoniatyön kehittämiskohteita. Pääteemoina olivat yhteistyö, yhteisöllisyys, hengellisyys ja verkostoituminen diakoniatyössä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea Kemiönsaaren seurakunnan diakoniatyöntekijää ja haastattelutyyppinä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin kahdessa erässä ryhmähaastatteluina ja ne kirjoitettiin nauhoitetusta muodosta kirjalliseen muotoon sekä järjestettiin eri teemoihin. Aineisto analysoitiin ja sen havainnollistamiseksi on laadittu analyysikehys.
Tulokseksi saatiin, että seurakunnallisessa työyhteisössä tärkeää on yhteys työtovereihin. Yhteistyö kollegoiden välillä on arvokasta ja lisää työssä viihtymistä. Me-henkeä haluttaisiin kehittää ja yhteisöllisempää toimintaa toivotaan myös lisää. Hengellisyys ja pappien tiiviimpi osallistuminen diakoniatoimintaan antaisivat tarvittavaa tukea diakoniatyöntekijöille heidän työssään. Sosiaalitoimen kanssa tehtävää yhteistyötä pitäisi edelleen vahvistaa. Vapaaehtoisia tarvittaisiin kipeästi lisää, koska taloudellinen tilanne seurakunnassa on edelleen heikentymässä. Tämä on haasteellinen tehtävä ja siihen tulisi seurakunnassa panostaa. Vapaaehtoisten rekrytoinnin ja kouluttamisen tulisi tapahtua esimerkiksi projektiluontoisesti palkatun henkilön avulla, sillä työntekijöiden voimavarat ja aika eivät riitä tähän kehittämistyöhön.
Tutkimuksessa kartoitettiin Kemiönsaaren seurakunnan diakoniatyön tulevaisuudennäkymiä. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka sisäinen ja ulkoinen yhteistyö toimii Kemiönsaaren seurakunnan diakoniatyössä. Lisäksi selvitettiin, millaista verkostoitumista ja yhteisöllisyyttä diakoniatyössä toteutui. Myös hengellisyyden voimaannuttamisesta keskusteltiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Kemiönsaaren seurakunnan diakoniatyön kehittämiskohteita. Pääteemoina olivat yhteistyö, yhteisöllisyys, hengellisyys ja verkostoituminen diakoniatyössä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea Kemiönsaaren seurakunnan diakoniatyöntekijää ja haastattelutyyppinä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin kahdessa erässä ryhmähaastatteluina ja ne kirjoitettiin nauhoitetusta muodosta kirjalliseen muotoon sekä järjestettiin eri teemoihin. Aineisto analysoitiin ja sen havainnollistamiseksi on laadittu analyysikehys.
Tulokseksi saatiin, että seurakunnallisessa työyhteisössä tärkeää on yhteys työtovereihin. Yhteistyö kollegoiden välillä on arvokasta ja lisää työssä viihtymistä. Me-henkeä haluttaisiin kehittää ja yhteisöllisempää toimintaa toivotaan myös lisää. Hengellisyys ja pappien tiiviimpi osallistuminen diakoniatoimintaan antaisivat tarvittavaa tukea diakoniatyöntekijöille heidän työssään. Sosiaalitoimen kanssa tehtävää yhteistyötä pitäisi edelleen vahvistaa. Vapaaehtoisia tarvittaisiin kipeästi lisää, koska taloudellinen tilanne seurakunnassa on edelleen heikentymässä. Tämä on haasteellinen tehtävä ja siihen tulisi seurakunnassa panostaa. Vapaaehtoisten rekrytoinnin ja kouluttamisen tulisi tapahtua esimerkiksi projektiluontoisesti palkatun henkilön avulla, sillä työntekijöiden voimavarat ja aika eivät riitä tähän kehittämistyöhön.