Ryhmätoiminta ikäihmisen tukena Munkkiniemen seurakunnassa
Kuha, Tarja (2009)
Kuha, Tarja
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911235831
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911235831
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Kuha, Tarja. Ryhmätoiminta ikäihmisen tukena Munkkiniemen seurakunnassa. Helsinki, syksy 2009, 54 s., 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys, ja kasvatusalan koulutusohjelma. Sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jonka tarkoituksena oli saada tietoa ryhmien merkityksestä niihin osallistuville ikääntyneille ja samalla tutkia ryhmissä toteutuvaa hengellisyyttä. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Analyysi on pyritty toteuttamaan niin, että haastateltavien ääni kuuluisi vahvana läpi tutkimuksen. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä ovat teoriat ikääntymisestä elämänvaiheena, ikääntyneiden hengellisyyden kokemuksesta, ryhmäprosessista, vertaistuesta sekä ikääntyneiden voimaantumisesta.
Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla kahta Munkkiniemen seurakunnassa toimivaa ryhmää, joissa kokoontuu 63–95-vuotiaita seurakuntalaisia. Ryhmien ohjaajana toimii seurakunnan diakoniatyöntekijä. Haastateltavat ryhmät olivat Aamuporinat - ryhmä, joka muodostuu saman taloyhtiön naapureista ja raamattupiiri Sanan äärellä, jotka kummatkin ovat osa Munkkiniemen seurakunnan diakonista vanhustyötä. Haastateltavia henkilöitä tutkimuksessa oli yhteensä 22, haastattelut suoritettiin ryhmähaastatteluina, joissa samat kysymykset tehtiin molemmille ryhmille.
Osallistujien tarpeet määrittävät heidän arvioitaan ryhmän merkityksestä. Haastatteluvastausten perusteella ryhmän suurin merkitys ovat sosiaaliset suhteet sekä mahdollisuus hengellisyyden toteuttamiseen ryhmässä. Hengellisyyden merkityksessä olikin suurin ero ryhmien välillä, koska niissä on jo lähtökohtaisesti toiminnallisen funktion ero: toinen ryhmä on raamattupiiri, toinen kokoontuu vaihtamaan kuulumisia. Molemmat ryhmät näyttävät kuitenkin tukevan osallistujan henkistä hyvinvointia.
Ryhmien voimaannuttava vaikutus on yhteydessä vertaistukeen. Ryhmissä voimaantuminen ja viihtyminen tulee erityisesti kokemuksesta hyväksyvästä ilmapiiristä osallistujien kesken: Osallistuja voi kokea olevansa arvokas osa ryhmää ja saa tarvittaessa tukea muilta ryhmäläisiltä ja ohjaajalta. Tutkimus osoitti, että kummallakin ryhmällä on suuri merkitys niille osallistuville henkilöille ja samalla ne ovat toimiva diakoniatyön malli seurakunnan vanhustyössä.
Asiasanat: Ikääntyneet, ryhmät, diakonia, vertaistuki, hengellisyys, empowerment
Kuha, Tarja. Ryhmätoiminta ikäihmisen tukena Munkkiniemen seurakunnassa. Helsinki, syksy 2009, 54 s., 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys, ja kasvatusalan koulutusohjelma. Sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jonka tarkoituksena oli saada tietoa ryhmien merkityksestä niihin osallistuville ikääntyneille ja samalla tutkia ryhmissä toteutuvaa hengellisyyttä. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Analyysi on pyritty toteuttamaan niin, että haastateltavien ääni kuuluisi vahvana läpi tutkimuksen. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä ovat teoriat ikääntymisestä elämänvaiheena, ikääntyneiden hengellisyyden kokemuksesta, ryhmäprosessista, vertaistuesta sekä ikääntyneiden voimaantumisesta.
Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla kahta Munkkiniemen seurakunnassa toimivaa ryhmää, joissa kokoontuu 63–95-vuotiaita seurakuntalaisia. Ryhmien ohjaajana toimii seurakunnan diakoniatyöntekijä. Haastateltavat ryhmät olivat Aamuporinat - ryhmä, joka muodostuu saman taloyhtiön naapureista ja raamattupiiri Sanan äärellä, jotka kummatkin ovat osa Munkkiniemen seurakunnan diakonista vanhustyötä. Haastateltavia henkilöitä tutkimuksessa oli yhteensä 22, haastattelut suoritettiin ryhmähaastatteluina, joissa samat kysymykset tehtiin molemmille ryhmille.
Osallistujien tarpeet määrittävät heidän arvioitaan ryhmän merkityksestä. Haastatteluvastausten perusteella ryhmän suurin merkitys ovat sosiaaliset suhteet sekä mahdollisuus hengellisyyden toteuttamiseen ryhmässä. Hengellisyyden merkityksessä olikin suurin ero ryhmien välillä, koska niissä on jo lähtökohtaisesti toiminnallisen funktion ero: toinen ryhmä on raamattupiiri, toinen kokoontuu vaihtamaan kuulumisia. Molemmat ryhmät näyttävät kuitenkin tukevan osallistujan henkistä hyvinvointia.
Ryhmien voimaannuttava vaikutus on yhteydessä vertaistukeen. Ryhmissä voimaantuminen ja viihtyminen tulee erityisesti kokemuksesta hyväksyvästä ilmapiiristä osallistujien kesken: Osallistuja voi kokea olevansa arvokas osa ryhmää ja saa tarvittaessa tukea muilta ryhmäläisiltä ja ohjaajalta. Tutkimus osoitti, että kummallakin ryhmällä on suuri merkitys niille osallistuville henkilöille ja samalla ne ovat toimiva diakoniatyön malli seurakunnan vanhustyössä.
Asiasanat: Ikääntyneet, ryhmät, diakonia, vertaistuki, hengellisyys, empowerment