Asunnottomat seniori-ikäiset ja asumispalvelujen kehittämistarve Helsingissä
Hongisto-Vuorimaa, Päivi (2009)
Hongisto-Vuorimaa, Päivi
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2009

Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910094873
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910094873
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Hongisto-Vuorimaa, Päivi. Asunnottomat seniori-ikäiset ja asumispalvelujen kehittämistarve Helsingissä. Järvenpää, syksy 2009, 89s., 5 liitettä.
Diakonia –ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Järvenpää.
Sosiaalialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, päihteet ja syrjäytyminen.
Sosionomi (ylempi AMK).
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia asunnottomien seniori-ikäisten asumispalvelujen kehittämistarvetta Helsingissä. Tavoitteina oli myös asiakasnäkökulman huomioiminen sekä arvioida uuden asunnottomille seniori-ikäisille suunnatun asumispalveluyksikön perustamisen mahdollisuuksia ja tarvetta.
Opinnäytetyön aineistona olivat asiakas- ja asiantuntijatasojen haastattelut, kirjallisuus sekä tiedonantona saadut tiedot Asunnottomien sosiaalipalvelujen seniori-ikäisten asumispalvelutilanteesta.
Opinnäytetyö on laadullinen ja tutkimusmenetelminä on käytetty laadulliselle tutkimukselle soveltuvia menetelmiä, BIKVA-mallia, puolistrukturoitua teemahaastattelua sekä sisällönanalyysia. BIKVA-mallia on sovellettu vastaamaan tämän opinnäytetyön tavoitteita.
Opinnäytetyön tulosten perusteella asiakkaiden haastatteluiden aineisto tuotti konkreettisia toiveita, jotka olivat periaatteessa ”Nimi ovessa” mietinnön mukaisia. Mietinnön tavoitteena on ollut saada asunnottomille oma asunto sekä asumiseen tarvittava tuki. Asiakkaat toivoivat myös päihteettömyyttä tukevaa asuinympäristöä sekä mahdollisuutta yhteisöllisyyteen.
Seniori-ikäisten asunnottomien määrä tulee lähivuosina kasvamaan johtuen väestörakenteemme vanhenemisesta. Selvityksessä ilmeni heille suunnatun asumispalvelujen riittämättömyys. Helsingin kaupungin suunnitelmissa ei ole itse lisätä näitä palveluja. Asunnottomien seniori-ikäisten asumispalvelujen kehittäminen liittyy pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan, mutta niitä ei ole tuotu erikseen esiin siinä.
Asunnottomien asumispalveluilta toivotaan asiantuntijatasolla hyvää kohdentumista eri asiakasryhmille huomioimalla ryhmän erityistarpeet. Asunnottomien seniori-ikäisten asumispalveluissa kysyntää on päihteitä käyttäville, päihteistä kuntoutuville, liikuntarajoitteisille sekä pariskunnille. Erityisesti tarvitaan asumisyksiköitä, joissa on huomioitu esteettömyys. Asumispalvelujen muunneltavuus myös antaa liikkumavaraa erilaisten asiakkaiden asuttamiseen.
Selvityksen perusteella kehittämishaasteeksi muodostui järjestöjen ja sosiaaliviraston yhteistyö käytännön työssä sekä uusien asumispalvelujen suunnittelussa. Myös eri asiantuntijatasojen välisen viestinnän lisääminen on yksi kehittämishaaste.
Asiasanat: asunnottomuus, ikääntyneet, asiakaslähtöisyys, asumispalvelut, kehittäminen, Bikva-malli, kvalitatiivinen tutkimus.
Hongisto-Vuorimaa, Päivi. Asunnottomat seniori-ikäiset ja asumispalvelujen kehittämistarve Helsingissä. Järvenpää, syksy 2009, 89s., 5 liitettä.
Diakonia –ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Järvenpää.
Sosiaalialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, päihteet ja syrjäytyminen.
Sosionomi (ylempi AMK).
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia asunnottomien seniori-ikäisten asumispalvelujen kehittämistarvetta Helsingissä. Tavoitteina oli myös asiakasnäkökulman huomioiminen sekä arvioida uuden asunnottomille seniori-ikäisille suunnatun asumispalveluyksikön perustamisen mahdollisuuksia ja tarvetta.
Opinnäytetyön aineistona olivat asiakas- ja asiantuntijatasojen haastattelut, kirjallisuus sekä tiedonantona saadut tiedot Asunnottomien sosiaalipalvelujen seniori-ikäisten asumispalvelutilanteesta.
Opinnäytetyö on laadullinen ja tutkimusmenetelminä on käytetty laadulliselle tutkimukselle soveltuvia menetelmiä, BIKVA-mallia, puolistrukturoitua teemahaastattelua sekä sisällönanalyysia. BIKVA-mallia on sovellettu vastaamaan tämän opinnäytetyön tavoitteita.
Opinnäytetyön tulosten perusteella asiakkaiden haastatteluiden aineisto tuotti konkreettisia toiveita, jotka olivat periaatteessa ”Nimi ovessa” mietinnön mukaisia. Mietinnön tavoitteena on ollut saada asunnottomille oma asunto sekä asumiseen tarvittava tuki. Asiakkaat toivoivat myös päihteettömyyttä tukevaa asuinympäristöä sekä mahdollisuutta yhteisöllisyyteen.
Seniori-ikäisten asunnottomien määrä tulee lähivuosina kasvamaan johtuen väestörakenteemme vanhenemisesta. Selvityksessä ilmeni heille suunnatun asumispalvelujen riittämättömyys. Helsingin kaupungin suunnitelmissa ei ole itse lisätä näitä palveluja. Asunnottomien seniori-ikäisten asumispalvelujen kehittäminen liittyy pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan, mutta niitä ei ole tuotu erikseen esiin siinä.
Asunnottomien asumispalveluilta toivotaan asiantuntijatasolla hyvää kohdentumista eri asiakasryhmille huomioimalla ryhmän erityistarpeet. Asunnottomien seniori-ikäisten asumispalveluissa kysyntää on päihteitä käyttäville, päihteistä kuntoutuville, liikuntarajoitteisille sekä pariskunnille. Erityisesti tarvitaan asumisyksiköitä, joissa on huomioitu esteettömyys. Asumispalvelujen muunneltavuus myös antaa liikkumavaraa erilaisten asiakkaiden asuttamiseen.
Selvityksen perusteella kehittämishaasteeksi muodostui järjestöjen ja sosiaaliviraston yhteistyö käytännön työssä sekä uusien asumispalvelujen suunnittelussa. Myös eri asiantuntijatasojen välisen viestinnän lisääminen on yksi kehittämishaaste.
Asiasanat: asunnottomuus, ikääntyneet, asiakaslähtöisyys, asumispalvelut, kehittäminen, Bikva-malli, kvalitatiivinen tutkimus.