Mikä hätänä?: Selvitys hätätulkkauksen järjestämisestä Suomessa kevät 2021-kevät 2022
Loponen, Sanna; Autio, Tinja (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204225664
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204225664
Tiivistelmä
Tutkimuspainotteisen opinnäytetyön tarkoitus on tutkia hätätulkkausta Suomessa. Hätätulkkausta tutkittiin sekä viittomakielen tulkkien että viittomakielisten näkökulmasta. Työn tavoitteena oli selvittää, onko tämänhetkinen Kelan hätätulkkauskokeilu ollut riittävä.
Opinnäytetyössä laadittiin viittomakielen tulkeille kysely, jonka pohjalta tarkasteltiin hätätulkkauksen toimivuutta sekä sen kuormittavuutta. Kyselyyn vastasi 22 viittomakielen tulkkia. Opinnäytetyössä haastateltiin kahta viittomakielistä, joilla oli ollut kokemusta hätätekstiviestin lähettämisestä. Viittomakielisten haastattelu toteutettiin etäyhteyksin sekä viittomakielen tulkin avulla.
Haastatellut viittomakieliset olivat sitä mieltä, että Kelan tämänhetkisen kokeilun hätäilmoituksen teosta viittomakielellä tulisi ehdottomasti olla ympärivuorokautista. Tällä hetkellä kokeilu toimii vain virka-aikana. Hätätulkkauslistoja on internetissä, mutta hätätilanteessa niiden läpikäyminen on raskasta ja aikaa vievää. Tulkin saaminen ei ole varmaa. Viittomakielen tulkeille hätätulkkaus on raskasta, koska työ- ja vapaa-aika ei erotu selkeästi. Viittomakielen tulkit eivät myöskään saa päivystämisestä rahallista korvausta.
Kansaneläkelaitoksen (Kela) hätäilmoituksen tekoa hätäkeskukseen viittomakielellä tulisi ehdottomasti jatkaa ympärivuorokautisesti. Haastatteluissa käy ilmi, että tälle on tarvetta. Viittomakielen tulkit päivystäisivät hätäilmoituksien varalta, jos saisivat päivystämisestä korvauksen. Jopa yksi päivystävä tulkki yöaikaan riittäisi sujuvoittamaan hätätulkkausjärjestelmää. Asiakkaille 24/7 auki oleva hätätulkkaus päivystys etänä olisi elintärkeää.
Opinnäytetyössä laadittiin viittomakielen tulkeille kysely, jonka pohjalta tarkasteltiin hätätulkkauksen toimivuutta sekä sen kuormittavuutta. Kyselyyn vastasi 22 viittomakielen tulkkia. Opinnäytetyössä haastateltiin kahta viittomakielistä, joilla oli ollut kokemusta hätätekstiviestin lähettämisestä. Viittomakielisten haastattelu toteutettiin etäyhteyksin sekä viittomakielen tulkin avulla.
Haastatellut viittomakieliset olivat sitä mieltä, että Kelan tämänhetkisen kokeilun hätäilmoituksen teosta viittomakielellä tulisi ehdottomasti olla ympärivuorokautista. Tällä hetkellä kokeilu toimii vain virka-aikana. Hätätulkkauslistoja on internetissä, mutta hätätilanteessa niiden läpikäyminen on raskasta ja aikaa vievää. Tulkin saaminen ei ole varmaa. Viittomakielen tulkeille hätätulkkaus on raskasta, koska työ- ja vapaa-aika ei erotu selkeästi. Viittomakielen tulkit eivät myöskään saa päivystämisestä rahallista korvausta.
Kansaneläkelaitoksen (Kela) hätäilmoituksen tekoa hätäkeskukseen viittomakielellä tulisi ehdottomasti jatkaa ympärivuorokautisesti. Haastatteluissa käy ilmi, että tälle on tarvetta. Viittomakielen tulkit päivystäisivät hätäilmoituksien varalta, jos saisivat päivystämisestä korvauksen. Jopa yksi päivystävä tulkki yöaikaan riittäisi sujuvoittamaan hätätulkkausjärjestelmää. Asiakkaille 24/7 auki oleva hätätulkkaus päivystys etänä olisi elintärkeää.