Lapsen haastava käyttäytyminen varhaiskasvatuksessa : kyselytutkimus 4–6-vuotiaiden vanhemmille
Rintala, Teemu; Ylikoski, Marika (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204255930
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204255930
Tiivistelmä
4–6-vuotiaiden kasvuun ja kehitykseen kuuluvat olennaisesti aikakaudet, jolloin lapsi haluaa uhmata aikuista ja kokeilla omia rajojaan. Monissa tapauksissa on kuitenkin havaittavissa käyttäytymisen muuttuneen toistuvasti näyttäytyväksi haastavaksi käytökseksi. Lapsen toistuva haasteellinen käytös rasittaa lapsen huoltajia ja kasvatushenkilökuntaa. Haastavaa käytöstä voitaisiin ennaltaehkäistä hyödyntämällä MAPA®-menetelmän toimintamalleja.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka usein ja millaista haastavaa käyttäytymistä 4–6-vuotiailla on. Missä haastavaa käytöstä esiintyy ja keneen se kohdistuu eniten, sekä kokevatko lapsen huoltajat saavansa tarpeeksi tukea. Työn tavoite oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan ennaltaehkäistä haastavia tilanteita. Tutkimus oli kvantitatiivinen ja se toteutettiin sähköisenä Webropol-kyselynä 6.-19.12.2021 välisenä aikana. Ennalta valikoidut päiväkotiryhmät jakoivat saatekirjeet lasten huoltajille. Kyselyyn vastaaminen toteutettiin anonyyminä ja kohdehenkilöt saivat saatekirjeen mukana QR-koodin, jonka avulla tutkimukseen osallistuttiin.
Kyselyyn osallistui 22 henkilöä, joista jokaisella oli jonkinasteisia haastavia tilanteita lapsensa kanssa. Eniten lasten kanssa oli tilanteita, joissa lapsi itki, huusi ja potki, usein miten tilanteet kestivät 5–10 minuuttia. Eniten haastavaa käytöstä ilmeni viisivuotiaiden keskuudessa. Haastavassa tilanteessa lapsi kohdisti usein aggressiivisen käytöksensä muihin henkilöihin. Itseään lapsi ei satuttanut haastavassa käytöstilanteessa. Haastaviin käytöstilanteisiin lasten vanhemmat kokivat tarvitsevansa lisää tukea ja neuvoja, kuitenkin arjessa lasten huoltajat kokivat saavansa tarpeeksi tukea. Tutkimuksen perusteella lapsen haastava käytös on huoltajalle uuvuttavaa ja herättää ärsyyntyneisyyden ja jopa vihantunteita.
Tutkimus osoittaa, että 4–6-vuotiailla esiintyy haastavaa käyttäytymistä ja huoltajat kaipaavat siihen tukea. Näin ollen jatkotutkimuksia tarvitaan, koska silloin voitaisiin tukea lastenhuoltajia kasvatusprosessissa, sekä turvata lapselle turvallinen ja tukeva kasvuympäristö.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka usein ja millaista haastavaa käyttäytymistä 4–6-vuotiailla on. Missä haastavaa käytöstä esiintyy ja keneen se kohdistuu eniten, sekä kokevatko lapsen huoltajat saavansa tarpeeksi tukea. Työn tavoite oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan ennaltaehkäistä haastavia tilanteita. Tutkimus oli kvantitatiivinen ja se toteutettiin sähköisenä Webropol-kyselynä 6.-19.12.2021 välisenä aikana. Ennalta valikoidut päiväkotiryhmät jakoivat saatekirjeet lasten huoltajille. Kyselyyn vastaaminen toteutettiin anonyyminä ja kohdehenkilöt saivat saatekirjeen mukana QR-koodin, jonka avulla tutkimukseen osallistuttiin.
Kyselyyn osallistui 22 henkilöä, joista jokaisella oli jonkinasteisia haastavia tilanteita lapsensa kanssa. Eniten lasten kanssa oli tilanteita, joissa lapsi itki, huusi ja potki, usein miten tilanteet kestivät 5–10 minuuttia. Eniten haastavaa käytöstä ilmeni viisivuotiaiden keskuudessa. Haastavassa tilanteessa lapsi kohdisti usein aggressiivisen käytöksensä muihin henkilöihin. Itseään lapsi ei satuttanut haastavassa käytöstilanteessa. Haastaviin käytöstilanteisiin lasten vanhemmat kokivat tarvitsevansa lisää tukea ja neuvoja, kuitenkin arjessa lasten huoltajat kokivat saavansa tarpeeksi tukea. Tutkimuksen perusteella lapsen haastava käytös on huoltajalle uuvuttavaa ja herättää ärsyyntyneisyyden ja jopa vihantunteita.
Tutkimus osoittaa, että 4–6-vuotiailla esiintyy haastavaa käyttäytymistä ja huoltajat kaipaavat siihen tukea. Näin ollen jatkotutkimuksia tarvitaan, koska silloin voitaisiin tukea lastenhuoltajia kasvatusprosessissa, sekä turvata lapselle turvallinen ja tukeva kasvuympäristö.