Neurokirjon lapset lapsiperhepalveluiden asiakkaina
Heiskanen, Eevi; Mähönen, Miina (2022)
Heiskanen, Eevi
Mähönen, Miina
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052712600
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052712600
Tiivistelmä
Tutkimuspainotteisen opinnäytetyön tarkoituksena oli koostaa tietoa lapsiperhepalveluiden työntekijöiden kokemuksista neuropsykiatrisia haasteita omaavien lasten sekä perheiden kanssa tehtävästä asiakastyöstä ja kohtaamisesta. Työelämäyhteistyötahona oli yksityinen sosiaali- ja terveyspalveluita tuottava yritys, jonka palveluksessa tutkimukseen osallistuneet työntekijät toimivat.
Opinnäytetyö toteutui kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka aineiston keruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelukysymykset pohjautuivat viiteen ennalta määriteltyyn teemaan. Tutkimusta varten haastateltiin kuutta lapsiperhepalveluissa työskentelevää ammattilaista, jotka työskentelivät laajasti eri sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä. Koottu aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin prosessin mukaisesti.
Tutkimustuloksista voitiin todeta, että ammattilaiset kohtaavat työssään neuropsykiatrisesti oireilevia lapsia. Neurokirjon lapsen kanssa työskennellessä korostuu työntekijän oman toiminnan mukauttaminen lapsiasiakkaan tarpeita vastaavaksi. Työntekijältä vaaditaan asenne-esteettömyyttä sekä ennakkoluulottomuutta kohdata neurokirjon lapsi ja hänen perheensä. Työorientaation lisäksi työntekijällä tulee olla tietoa erilaisista välineistä ja menetelmistä, joilla tukea lapsiasiakkaan toiminnanohjaustaitoja. Hyvää kohtaamista ja osallisuutta edistetään tiedustelemalla lapsen mielipiteitä sekä antamalla vaikuttamismahdollisuuksia siinä määrin, kuin se lapsen ikä- ja kehitystason huomioiden on mahdollista.
Saatuja tutkimustuloksia hyödynnetään lapsiperhepalveluiden sekä työntekijöiden ohjaustaitojen kehittämistyössä. Neuropsykiatrisen valmentajan koulutuksen nähtiin lisäävän työntekijän resursseja neurokirjon asiakasyötä toteuttaessa. Neurokirjon tietämyksen lisääminen vaatii yhteiskunnallista muutosta ja kehitystyötä, jotta ammattilaisten asenteita ja palveluohjausvalmiuksia saadaan kehitettyä. Jatkotutkimuksena ehdotettiin palveluiden toteutumisen tarkastelua asiakasnäkökulmasta esimerkiksi asiakkaita ja heidän läheisiään haastattelemalla. The aim of this research-oriented thesis was to gather and establish information concerning social and health care professionals´ experiences of working with children and families who have neuropsychiatric challenges. An effort was made to generate an overall picture that included themes of encounter, participation, and execution of work in services directed to families with children. The research was carried out with a private company, which provides social and health care services in Finland.
A semi-structured thematic interview was used for collecting material needed. The interview was based on five pre-defined themes and all professionals participated were working widely in different family-oriented services. The gathered material was analyzed with inductive content analysis.
The results show that professionals encounter children with neurodiversity. When working, it is perceived as noteworthy to adjust expectations and use methods that serve the needs of the child. Professionals are required to have different sorts of methods, attitude-accessibility, and open-mindedness towards children with neurodiverse difficulties. Children are encouraged to good encounters and participation by providing them with opportunities to influence and share their opinions.
Results obtained are used for developing family-oriented social and health care services as well as improving professionals´ knowledge of the effects of neuropsychiatric difficulties. Dissemination of information is the key for providing right-timed services and instill new ways to approach difficulties mentioned above. The change takes time and originates from nationwide development work. Further research is required for clarifying clients´ experiences and needs of services.
Opinnäytetyö toteutui kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka aineiston keruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelukysymykset pohjautuivat viiteen ennalta määriteltyyn teemaan. Tutkimusta varten haastateltiin kuutta lapsiperhepalveluissa työskentelevää ammattilaista, jotka työskentelivät laajasti eri sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä. Koottu aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin prosessin mukaisesti.
Tutkimustuloksista voitiin todeta, että ammattilaiset kohtaavat työssään neuropsykiatrisesti oireilevia lapsia. Neurokirjon lapsen kanssa työskennellessä korostuu työntekijän oman toiminnan mukauttaminen lapsiasiakkaan tarpeita vastaavaksi. Työntekijältä vaaditaan asenne-esteettömyyttä sekä ennakkoluulottomuutta kohdata neurokirjon lapsi ja hänen perheensä. Työorientaation lisäksi työntekijällä tulee olla tietoa erilaisista välineistä ja menetelmistä, joilla tukea lapsiasiakkaan toiminnanohjaustaitoja. Hyvää kohtaamista ja osallisuutta edistetään tiedustelemalla lapsen mielipiteitä sekä antamalla vaikuttamismahdollisuuksia siinä määrin, kuin se lapsen ikä- ja kehitystason huomioiden on mahdollista.
Saatuja tutkimustuloksia hyödynnetään lapsiperhepalveluiden sekä työntekijöiden ohjaustaitojen kehittämistyössä. Neuropsykiatrisen valmentajan koulutuksen nähtiin lisäävän työntekijän resursseja neurokirjon asiakasyötä toteuttaessa. Neurokirjon tietämyksen lisääminen vaatii yhteiskunnallista muutosta ja kehitystyötä, jotta ammattilaisten asenteita ja palveluohjausvalmiuksia saadaan kehitettyä. Jatkotutkimuksena ehdotettiin palveluiden toteutumisen tarkastelua asiakasnäkökulmasta esimerkiksi asiakkaita ja heidän läheisiään haastattelemalla.
A semi-structured thematic interview was used for collecting material needed. The interview was based on five pre-defined themes and all professionals participated were working widely in different family-oriented services. The gathered material was analyzed with inductive content analysis.
The results show that professionals encounter children with neurodiversity. When working, it is perceived as noteworthy to adjust expectations and use methods that serve the needs of the child. Professionals are required to have different sorts of methods, attitude-accessibility, and open-mindedness towards children with neurodiverse difficulties. Children are encouraged to good encounters and participation by providing them with opportunities to influence and share their opinions.
Results obtained are used for developing family-oriented social and health care services as well as improving professionals´ knowledge of the effects of neuropsychiatric difficulties. Dissemination of information is the key for providing right-timed services and instill new ways to approach difficulties mentioned above. The change takes time and originates from nationwide development work. Further research is required for clarifying clients´ experiences and needs of services.