Varhaiskasvatuksen henkilöstön kokemuksia lapsiperheiden köyhyydestä: kyselytutkimus varhaiskasvatuksen henkilöstölle
Jokinen, Johanna; Joronen, Kiia; Norri, Satu (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052512164
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052512164
Tiivistelmä
Yli kymmenessä vuodessa lapsiperheköyhyys on kolminkertaistunut aiheuttaen moninaisia haasteita perheiden hyvinvointiin. Köyhyys vaikuttaa negatiivisesti lapsen kasvuun sekä kehitykseen ja yli puolet vähävaraisista lapsista on kokenut kiusaamista köyhyyden vuoksi. Varhainen puuttuminen ja perheille tarjottu tuki ovat ensisijaisen tärkeitä, koska köyhyydessä elävien perheiden lapsille saattaa kasautua huono-osaisuuden riskitekijöitä, jotka ilmenevät lapsen arjessa. Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja on keskeisessä asemassa huolien tunnistamisessa sekä perheiden ohjaamisessa löytämään oikeat tukipalvelut.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka lapsiperheköyhyys ilmenee kunnallisessa varhaiskasvatuksessa sekä kirkon varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena oli saada tietoa, millä tavalla varhaiskasvatuksessa oli tähän asti toimittu ja millaisin keinoin perheitä voidaan jatkossa tukea entistä tarkoituksenmukaisemmin. Tutkimusympäristönä toimivat Nissaksen päiväkoti sekä Tikkurilan seurakunta Itä-Vantaan alueelta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää ja aineisto kerättiin Webropol-kyselyllä. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla, jonka avulla löytyivät tutkimuskysymysten kannalta olennaiset aiheet. Kyselyyn vastasi kymmenen kunnallisen varhaiskasvatuksen työntekijää ja viisi seurakunnan varhaiskasvatuksen työntekijää.
Vastauksista ilmeni, ettei perheiden köyhyys ole helposti havaittavissa. Kunnallisen varhaiskasvatuksen työntekijöiden vastauksista ilmeni köyhyyden näkyvän enemmän vanhemmissa lapsissa sekä heidän toiminnassaan. Kunnallisen varhaiskasvatuksen työntekijät kertoivat vastauksissaan, kuinka perheiden auttamiseksi ei ollut riittävästi aikaa puutteellisten resurssien vuoksi. Tutkimukseen vastanneet kunnallisen varhaiskasvatuksen työntekijät kokivat tarvetta infopaketille, josta löytyisi tietoa siitä, mihin tukea tarvitsevia perheitä voisi ohjata. Seurakunnan varhaiskasvatuksen työntekijät kokivat omaavansa riittävästi tietoa, jotta perheitä voidaan ohjata oikeisiin palveluihin, mutta keinoja auttaa voisi olla enemmänkin tarjolla.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka lapsiperheköyhyys ilmenee kunnallisessa varhaiskasvatuksessa sekä kirkon varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena oli saada tietoa, millä tavalla varhaiskasvatuksessa oli tähän asti toimittu ja millaisin keinoin perheitä voidaan jatkossa tukea entistä tarkoituksenmukaisemmin. Tutkimusympäristönä toimivat Nissaksen päiväkoti sekä Tikkurilan seurakunta Itä-Vantaan alueelta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää ja aineisto kerättiin Webropol-kyselyllä. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla, jonka avulla löytyivät tutkimuskysymysten kannalta olennaiset aiheet. Kyselyyn vastasi kymmenen kunnallisen varhaiskasvatuksen työntekijää ja viisi seurakunnan varhaiskasvatuksen työntekijää.
Vastauksista ilmeni, ettei perheiden köyhyys ole helposti havaittavissa. Kunnallisen varhaiskasvatuksen työntekijöiden vastauksista ilmeni köyhyyden näkyvän enemmän vanhemmissa lapsissa sekä heidän toiminnassaan. Kunnallisen varhaiskasvatuksen työntekijät kertoivat vastauksissaan, kuinka perheiden auttamiseksi ei ollut riittävästi aikaa puutteellisten resurssien vuoksi. Tutkimukseen vastanneet kunnallisen varhaiskasvatuksen työntekijät kokivat tarvetta infopaketille, josta löytyisi tietoa siitä, mihin tukea tarvitsevia perheitä voisi ohjata. Seurakunnan varhaiskasvatuksen työntekijät kokivat omaavansa riittävästi tietoa, jotta perheitä voidaan ohjata oikeisiin palveluihin, mutta keinoja auttaa voisi olla enemmänkin tarjolla.